Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomi on lisännyt koronavirusnäytteiden ottamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan maanantaihin mennessä oli tutkittu yli 21 000 näytteenottokriteerit täyttävää näytettä.
Suomea arvosteltiin varsinkin epidemian alkuvaiheessa liian vähäisestä testaamisesta. Kun tartuntamääristä ei saada varmaa tietoa, tilannekuva taudin leviämisestä jää epäselväksi.
Ylen keräämien tietojen perusteella Suomi on toiminut edellisen viikon aikana aktiivisemmin kuin esimerkiksi vielä maaliskuun puolivälissä. Tällä hetkellä pystytään THL:n mukaan tekemään 2 300 testiä päivässä. Raha ja kapasiteetti rajoittavat kuitenkin edelleen testaamista.
– Alussa tulppa oli näytteiden diagnosoinnissa, nyt sen kapasiteettia on kasvatettu. Tällä hetkellä tulppa on enemmänkin näytteidenotossa, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoo.
Selvitimme eri maiden terveysviranomaisilta ja ministeriöistä, kuinka paljon koronavirustestejä on tehty. Erot maiden välillä ovat suuria. Alla olevasta kuvasta voit vertailla Suomen lukuja eri maihin.
Luvut on suhteutettu väkilukuun. Maat noudattavat eri linjaa valitessaan, kenet testataan ja kenet ei. Suomen testimäärää alentaa se, että meillä epidemia on alkanut useimpia muita maita myöhemmin. Ruotsin tiedot testimääristä ovat puolestaan hieman vanhempia kuin muiden maiden.
Kuvasta näkyy, miten Suomi on tutkinut virusnäytteitä väkilukuun suhteutettuna nopeampaan tahtiin kuin esimerkiksi Ruotsi, Yhdysvallat ja Britannia. Viime viikolla Ruotsi ilmoittikin lisäävänsä testaamista huomattavasti.
Vastaavasti esimerkiksi Norja ja Etelä-Korea ovat testanneet Suomea enemmän. Ne ovat maita, jotka ovat valinneet aktiivisen testaamisen yhdeksi aseeksi taistelussa leviävää virusta vastaan.
Kun oireettomatkin tartunnan saaneet löydetään, heidät pystytään eristämään. Myös epidemian laajuus voidaan arvioida tarkemmin, kun suurempi osa tartuntatapauksista on tiedossa.
Alla olevasta kuvasta näet, miten suuri osa eri maissa tutkituista koronavirusnäytteistä on ollut positiivisia. Huomaathan jälleen, että maiden erilaiset testauskriteerit selittävät osan eroista. Kriteerit myös muuttuvat koko ajan.
Pienistä eroista maiden välillä ei tässä kuvassa kannata välittää. Isot erot sen sijaan kuvastavat osaltaan sitä, kuinka vakavassa vaiheessa epidemia on.
Kun epidemian huippua lähestytään, sitä enemmän joudutaan testaamaan vain vakavammin sairaita potilaita. Terveitä, oireettomia ja lieväoireisia saadaan testattua vähemmän. Näin ollen positiivisten näytteiden osuus kasvaa.
– Kun alkuvaiheessa testataan suhteellisen paljon terveydenhuollon henkilökuntaa, positiivisten näytteiden osuus on toivottavasti pieni. Kun epidemia etenee, potilaiden osuus testattavista todennäköisesti kasvaa, kuvaa HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
Tämä näkyy yllä olevassa kuvassa etenkin Italian kohdalla. Siellä poikkeuksellisen suuri osa näytteistä on osoittautunut positiiviseksi, mikä sopii yhteen sen kanssa, että myös koronakuolleisuus on maassa korkea.
Tietoon tulleiden tartuntojen lisäksi Italiassa on todennäköisesti vielä suuret määrät lieväoireisia tai oireettomia tartunnan kantajia, jotka levittäisivät virusta entistä laajemmalle ilman liikkumisrajoituksia.
Sama ero näkyy pienoiskoossa Suomen ja Ruotsin välillä. Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella maat ovat testanneet väestöä samankaltaisilla kriteereillä. Kuitenkin Ruotsissa positiivisten näytteiden osuus on kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Myös koronaviruksesta johtuvia kuolemantapauksia oli raportoitu viikonvaihteeseen mennessä Ruotsista (110) selvästi enemmän kuin Suomesta (11). Nämä kaikki kertovat siitä, että epidemia on Ruotsissa pidemmällä kuin Suomessa.
Norja on puolestaan Suomen naapurimaista täysin omilla luvuillaan koronatestien määrässä. Sielläkin kuolleisuus on toistaiseksi hyvin pieni, vaikka varmistettuja tartuntoja on jo yli 4 000. Pohjoismaista Islannissa on testattu väkilukuun suhteutettuna Norjaakin enemmän.
Varmistettujen tartuntojen määriä vertailtaessa kannattaa muistaa se, että tilastot tulevat jälkijunassa todellisiin tartuntoihin nähden. Tänään laboratoriossa varmistettava tartunta on voinut saada alkunsa yli kaksi viikkoa aiemmin.
Eri maiden tiedot on saatu niiden terveysviranomaisilta ja -ministeriöistä. Poikkeuksena: USA:n luku on maan hallinnon antamasta lausunnosta, jota on siteerattu Washington Postissa. Juttua tehdessä Ruotsi oli päivittänyt lukunsa 25.3., Suomi 30.3. Norja 28.3. ja muut maat 29.3. Suomen tuoreimmat luvut on päivitetty juttuun julkaisun jälkeen. Juttua varten on haastateltu myös Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuortia.
Artikkelia täydennetty 31.3. kello 8.40. Tarkennettu Etelä-Korean testimääriä koskevaa kohtaa: THL:n mukaan Suomi on testannut jopa Etelä-Koreaa enemmän, jos testaaminen suhteutetaan epidemian kestoon. Lisätty myös maininta Islannista, jossa on testattu väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin Norjassa.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.
Lue myös:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomesta ja maailmalta
Infektiolääkäri: Jos kaikki suomalaiset testataan koronan varalta, se maksaisi yli miljardi euroa