Eteläpohjalaisen Kurikan kaupungin alta löytyy geologinen ihme.
Harvinainen syväpohjavesiesiintymä on suurin Suomessa, kenties jopa koko Pohjoismaissa. Sen vesi on niin puhdasta, että paikoin se on juomakelpoista jopa ilman erillistä puhdistusta.
Maapallolta löytyy vain muutama esimerkki, jossa törmätään vastaavaan geologiaan kuin Kurikassa.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) erikoistutkija Niko Putkinen vertaa Kurikan pohjavesiesiintymän pohjaa, yli miljardi vuotta vanhoja laaksoja, Kanadan Drumhelleriin. Drumheller tunnetaan myös ”dinosaurusten pääkaupunkina” lukuisten arkeologisten löytöjensä vuoksi.
Kurikan pohjavesiesiintymän ydinalue, johon vesi varastoituu, on kooltaan noin 250 neliökilometriä. Se on siis suurempi kuin Helsinki (213,8 km²) tai Vantaa (240,5 km²). Veden muodostuminen ulottuu kuitenkin tätäkin laajemmalle alueelle.
Alueen veden on tutkimuksissa arvioitu riittävän tulevaisuudessa jopa 150 000 ihmisen talouskäyttöön. Jos vesi laitettaisiin olympia-mittaisiin uima-altaisiin, täyttyisi altaita noin 40 000.
Mahdollisia jäänteitä muinaisen joen sivu-uomasta
Kurikan pohjavesien on epäilty olevan peräisin muinaisesta, Itämeren paikalla virranneesta joesta Eridanoksesta. Se oli noin 2 500 kilometriä pitkä ja virtasi noin 25 miljoonaa vuotta sitten.
Eridanoksen sedimenttejä on löydetty muun muassa Puolasta, Tanskasta ja Englannin pohjoispuolelta, kertoo sanomalehti Ilkka-Pohjalainen.
Tämänhetkinen tieto ei kuitenkaan tue teoriaa, että Kurikassa virtaisi Eridanoksen vettä. Pohjavesiesiintymässä saattaa kuitenkin Niko Putkisen mukaan olla Eridanoksen sivu-uomasta tullutta vettä.
Kurikan esiintymän on todettu myös kestävän hyvin ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten kuivia kausia ja runsaita sateita.
Tämä johtuu siitä, että esiintymä poikkeaa Suomessa tyypillisesti esiintyvistä pohjavesialueista, jotka muodostuvat harjuille sataneesta vedestä.
– Tämä on huomattavan laaja-alainen laakso, mihin kaikki ympäristössä oleva sadevesi pikku hiljaa hakeutuu ja varastoituu pohjalle. Näin ollen pienet heilahtelut ilmastossa eivät vaikuta siihen yhtä paljon, ja esiintymä pystyy keräämään huomattavan ison vesimäärän laajalta alueelta, Putkinen sanoo.
Kiinnostusta Suomessa ja ulkomailla
Kurikan pohjavesiesiintymä löytyi kolmetoista vuotta sitten, kun GTK ja Kurikan Vesihuolto suorittivat koeporauksia Kurikan Kuusistonloukon alueella.
Jo ensimmäisestä syvästä reiästä selvisi, ettei kyseessä ole aivan mikä tahansa pohjavesialue. Pian heräsi myös ajatus Kurikan alueen mahdollisuuksista laajempaan vedenottoon.
Esimerkiksi Vaasan kaupunki on haaveillut kattavansa tulevaisuudessa vesitarpeensa Kurikan pohjavesiesiintymästä. Nyt vuosien haave on pikku hiljaa realisoitumassa.
– Alue on laajentunut ja laajentunut tutkimusten aikana, ja nyt ollaan siinä mitassa, että vesi riittää sekä Kurikan että Vaasan vesitarpeisiin, GTK:n Kurikan pohjavesiesiintymään liittyvää tutkimushankketta johtanut Niko Putkinen kertoo.
Kurikan syväpohjaveden ja maaperän ympärille on vuosien aikana syntynyt myös korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta.
Mukana GTK:n hankkeessa on ollut tutkijoita Iso-Britanniasta ja Kanadasta. Kansainväliset tahot ovat olleet kiinnostuneita muun muassa pohjaveden pintojen visualisointijärjestelmän kehittämisestä sekä Kurikan pohjaveden tarjoamasta aineistosta.
– Vastaavia tapauksia löytyy maailmalta, mutta ne ovat paljon isompia mittakaavaltaan. Tämä suomalainen esimerkki on erittäin hyvin tutkittu, me tunnemme sen hyvin ja meillä on paljon aineistoa siitä. Samalla koulutetaan myös nuorta geologian tutkijakuntaa, Putkinen sanoo.
Tavoitteena perustaa hydrogeologinen tiedeinstituutti
Kurikan visiona on perustaa seuraavaksi Kurikan hydrogeologinen tutkimusinstituutti, joka pyrkii geo- ja hydrogeologian osaamisen keskittymäksi sekä koulutus- ja tutkimusympäristöksi alan opiskelijoille ja tutkijoille.
Toiminta pyritään käynnistämään vuoden sisällä.
Instituutti toimii aluksi virtuaalisessa verkkoympäristössä.
Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa kertoo, että instituutin tarkoituksena on osallistaa nuoret kansainväliseen tutkimusympäristöön ja kytkeä se jo lukio-opiskelijoiden luonnontieteen opetukseen.
– Tietysti tavoitteena on tuoda paineellinen pohjavesi myös jossain kohtaa ihan konkreettisesti esille. Vesi on paineellista, arteesista pohjavettä, mikä tarkoittaa sitä, että kun maahan tehdään reikä, vesi pulppuaa siitä. Näitä alueita on ihan Kurikan keskustassakin, Pusa sanoo.
Suunnitelmissa on rakentaa myös yhdysvesiputki Kurikasta Vaasaan. Vesiputken yhteyteen on mahdollista vetää myös biokaasuputki. Yhdysvesiputki valmistunee 2030-luvulla.
Juttua voi kommentoida Yle-tunnuksella keskiviikkoon 16. elokuuta 2023 kello 23 asti.
Juttua muokattu 15.8.2023 kello 11:28: Korjattu juttuun oikea geologinen termi paineelliselle vedelle, joka on arteesista pohjavettä.
Juttua muokattu 15.8.2023 kello 12:35: Korjattu kuvatekstistä kirjoitusvirhe topografisen kartan kirjoitusasussa.