Säästä puskurirahasto pahan päivän varalle

| | Aihe: Säästäminen ja sijoittaminen
puskurirahasto

Jokainen lienee ainakin kuullut puhuttavan puskurirahastosta, eli pahan päivän varalle säästettävästä hätäkassasta. Valitettavan usein puskurirahaston säästäminen kuitenkin jää vain ajatuksen tasolle eikä asian toteuttamiseksi tule aktiivisesti panostettua. On liian helppoa tuudittautua valheelliseen turvallisuuden tunteeseen siitä, että juuri itselle ei voisi mitään ikävää sattua. Elämä kuitenkin on yllätyksiä täynnä, ja vaikeuksien tullessa vastaan olisi tärkeää, että raha olisi huolenaiheista pienin.

Mikä on puskurirahasto?

Vararahasto eli puskurirahasto on varallisuutta, joka on helposti nostettavissa erilaisissa yllättävissä ja odottamattomissa elämäntilanteissa. Kyseessä ovat siis käteisvarat, jotka toimivat oman talouden turvana ja puskurina.

Miksi vararahaston kerääminen on tärkeää?

Jos puskurirahaston säästäminen ei tunnu motivoivalta, kannattaa tässä kohtaa omaksua pessimistinen elämänasenne ja ajatella asioita Murphyn lain näkökulmasta; jos jokin voi mennä pieleen, se ennen pitkää menee pieleen. Elämässä tulee eteen monenlaisia yllättäviä tilanteita, joissa rahalla voi olla ratkaiseva merkitys. Pieniä ja suurempiakin yllättäviä lisämenoja, kuten häitä ja hautajaisia tulee taatusti jokaisen kohdalle – koronasta puhumattakaan. 

Myös tilastot tukevat puskurirahaston merkitystä. VertaaEnsin teetätti YouGov Suomen kautta kyselytutkimuksen tuhannelle yli 18-vuotiaalle suomalaiselle aikavälillä 1.4.2020 – 3.4.2020. Palkansaajista 17 % kertoi hyödyntäneensä vararahastoaan korona-aikana, kun taas yrittäjistä peräti 43 % kertoi turvautuneensa puskurirahastoonsa.

Kuinka suuri puskurirahaston tulisi olla?

Sopiva puskurirahaston suuruus riippuu ennen kaikkea elämäntilanteesta. Tämän vuoksi puskurirahaston koko usein määritelläänkin sen mukaan, kuinka monen kuukauden menoja vastaava summa pitäisi kulloinkin olla säästössä. Hyvä yleisohje on, että sivussa olisi ainakin muutaman kuukauden nettopalkkaa vastaava summa puskurina pahan päivän varalle.

Amerikkalainen talouskirjailija David Bach lähestyy puskurirahaston suuruutta ikänäkökulmasta ja ehdottaa seuraavaa ikä-säästöjakaumaa:

  • 20–30 vuotta: 3 kuukauden menoja vastaava summa
  • 30–40 vuotta: 3–6 kuukauden menoja vastaava summa
  • 40–50 vuotta: 6–12 kuukauden menoja vastaava summa
  • 50–60 vuotta: 12–24 kuukauden menoja vastaava summa
  • yli 60 vuotta: 3–5 vuoden menoja vastaava summa hyvin sijoitettuna

Bachin mukaan puskurirahaston suuruuden tulisi kasvaa ikävuosien karttuessa, sillä kun ikää tulee lisää, sekä tuloilla että menoilla on taipumusta lisääntyä. Lisäksi, jos iäkkäämpänä joutuu työttömäksi, uuden työn löytyminen saattaa kestää kauemmin. Bach myös huomauttaa, että rahan ollessa kyseessä ”more is more”, eli paljon rahaa on aina parempi kuin vähän rahaa.

Helpoiten säästötavoitteeseen pääsee aloittamalla puskurirahaston kerryttämisen mahdollisimman aikaisin. Esimerkiksi lapselle on mahdollista perustaa säästötili pian syntymän jälkeen. Puskurirahaston luominen on myös hyvä ensiaskel matkalla taloudelliseen riippumattomuuteen.

Voiko puskurirahasto olla liian suuri?

Puskurirahastoon on hyvä säästää rahaa, mutta varsinkin pitkällä tähtäimellä kannattaa huomioida myös rahalle kertyvän koron määrä.

Vaikka säästötili voikin olla helppo ja riskitön tapa kerryttää puskuria, ei säästötilillä makaava rahasumma kasva korkoa oikeastaan lainkaan. Jos säästetyt rahat haluaa saada poikimaan, on vaihtoehtona esimerkiksi osakkeisiin, rahastoihin tai asuntoihin sijoittaminen. Sijoittaminen ei kuitenkaan koskaan ole riskitöntä, joten säästäjän kannattaa huolellisesti perehtyä tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Yksi potentiaalinen vaihtoehto on säilyttää osa varoista säästötilillä ja sijoittaa osa.

Vinkit puskurirahaston säästämiseen

Budjetoi – Omista menoista kannattaa pitää kirjaa. Budjetointi auttaa suurimpien menoerien selvittämisessä. Kun omista menoista on selkeä käsitys, on aika kilpailuttaa kaikki palvelut aina puhelinliittymästä vakuutuksiin.

Karsi menoja – Joskus pieniin ja viattomilta tuntuviin asioihin, kuten vaikka päivittäin kahvilasta ostettuun aamukahviin, voi vuositasolla upota hurjia summia rahaa. Säästämisen ei ole tarkoitus olla kidutusta, mutta osa menoista on yllättävän helppo karsia.

Hanki erillinen säästötili – Puskurirahastoa varten kannattaa ehdottomasti avata erillinen pankkitili. Näin säästössä olevan rahan määrä on helpompi hahmottaa ja toisaalta puskurirahoja ei tule niin helposti tuhlattua muihin tarkoituksiin. Halutessaan verkkopankin voi ajastaa ohjaamaan tietyn summan rahaa puskuritilille esimerkiksi jokaisena palkkapäivänä. Näin säästäminen ei pääse unohtumaan.

Milloin puskurirahastoa on järkevä käyttää?

Puskurirahasto on tarkoitus ottaa käyttöön, kun arki yllättää ikävästi. On kuitenkin hyvin tärkeää, että puskurista otetaan varoja käyttöön vasta aivan viimeisenä keinona. Puskurirahaston ei siis ole tarkoitus toimia huvikassana, josta napataan rahaa silloin, kun halutaan toteuttaa jotakin kivaa. Esimerkiksi lomamatkoja varten säästämiseen voi perustaa erillisen tilin.

Miten suomalaiset kerryttävät ja käyttävät puskurirahastoaan?

Vuonna 2020 kyselyyn vastanneista 21 % ilmoitti, ettei heillä ole puskurirahastoa lainkaan. Keski-ikäisistä, 50–59 vuotiaista ihmisistä peräti 27 %:lla ei ole puskurirahastoa.

Kyselyyn vastanneista alle 500 euroa oli nostanut 10 %, 500–1000 euron väliltä oli nostanut 4 %, ja yli 1 000 euroa oli nostanut 3 %.

Mistä lisärahoitusta, jos puskuri ei riitä?

Jos puskurirahastoa ei ole ehtinyt kerryttää lainkaan tai rahaston pohja on jo näkyvissä, voi luottokortti toimia väliaikaisena apuna. Luottokortti on paitsi helppo väline kuukauden kulujen ja menojen vaihtelun tasaamiseen myös kohtuuhintainen ja vakuudeton tapa saada lisärahoitusta.

Apua hetkellisesti heikompaan rahatilanteeseen voi tarjota myös ihan perinteinen pankkilaina. Ensisijaisen lainavaihtoehdon tulisi olla pankin myöntämä vakuudellinen laina, mutta myös vakuudeton laina voi tulla kyseeseen väliaikaisena apuna.

Muista myös sinulle kuuluvat sosiaalituet. Kelasta perusturvaa saavat ne työttömät, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan tai joiden kohdalla kassan maksama päiväraha on päättynyt. Kelan maksamat työttömyysetuudet ovat peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.

Mikaela Katro

About Mikaela Katro

Mikaela Katro on toimittaja, sisällöntuottaja ja copy. Miksua kiinnostavat tässä maailmassa kamerat, kirjat, kulttuuri, kielet ja keskustelut. Ja sijoittaminen, mutta se alkaa s-kirjaimella!

Tarjoukset