”Jaksaa, jaksaa! Ensi kuussa helpottaa!” – Työelämän kalleimmat lauseet eivät palvele ketään

Työyhteisön terveydentilan hälytysmerkkien lisäksi myös yksilöiden työkyvyn vaarantuminen tunnistetaan ajoissa. Tähän tarkoitukseen Terveystalossa työterveyshuollon yhtenä olennaisena työkaluna on tutkitusti* työkykyriskejä ennustava terveyskysely, sekä sen pohjalta tehty työn luonteen huomioiva terveystarkastus. Näiden avulla moni alkava vaiva ja työkykyä uhkaava riski löydetään heikkojen signaalien avulla jo varhaisessa vaiheessa, jolloin niihin osataan tarjota yksilöllistä ja kohdennettua tukea. Lisäksi Terveystalon hoitohenkilökunnan käytössä on globaalisti ainutlaatuinen hoidon vaikuttavuuden seurantatyökalu, joka auttaa seuraamaan työkykyriskejä ja pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden hoitoa sekä työntekijä- että yritystasolla.

Kun työyhteisön tai yksilön ongelmiin päästään kiinni jo varhaisessa vaiheessa, ne voidaan taltuttaa oikealla hoitosuunnitelmalla. Tällöin hoitamattomuudesta johtuvat sairastelut eivät kasva tai yksilön kohdalla johda jopa ennenaikaiseen työkyvyn menetykseen.

Työterveydestä hyötyy yhteiskunta, työnantaja ja ennen kaikkea ihminen itse

Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ehkäisy työterveyshuollon avulla on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Kelan** sairauspoissaolojen tutkimuksen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot ovat vähentyneet jo yli kymmenen vuoden ajan, ja väheneminen jatkuu edelleen. Samoin Eläketurvakeskuksen*** tilastoista selviää, että kymmenessä vuodessa työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on vähentynyt selvästi ja heidän osuutensa työikäisestä väestöstä on pienentynyt kaikkialla Suomessa. Molempien positiivista kehitystä on edesauttanut työn luonteen muuttuminen vahvasti fyysisestä suorittavasta työstä teknologia-avusteiseksi, minkä lisäksi merkittävänä vaikuttajana on ollut työterveyshuolto ja sen ennaltaehkäisevä toiminta, jonka avulla on onnistuttu pidentämään työuria ja muotoilemaan työtä uudella tavalla, jotta työelämässä on mahdollista ja mielekästä jatkaa.

Mielenterveyspandemian ehkäisy työterveyden seuraava suuri haaste

Muuttunut työn luonne on tuonut mukanaan uuden haasteen työkyvyn ylläpitoon. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat yhä tavallisempia, eivät ainoastaan Suomessa, vaan globaalisti. Niihin liittyvät sairauspoissaolot ovat olleet kasvussa useita vuosia ja mielenterveysdiagnoosit ovat nykyisin suurin pitkiä sairauspoissaoloja ja pysyvää työkyvyttömyyttä aiheuttava sairauspääryhmä. Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet korostuvat tilastoissa, koska eläkkeet alkavat selvästi nuorempina – huolestuttavasti toisinaan jopa ennen varsinaisen työuran käynnistymistä.

Mielenterveyteen liittyvä merkittävä haaste on, että osa potilaista ei saa riittävän ajoissa asianmukaista hoitoa, jolloin tilanne hankaloituu huomattavasti. Hoitamatta jäänyt ongelma voi aiheuttaa potilaille esimerkiksi vakavaa masennusta tai muita sairauksia ja nostaa merkittävästi riskiä sairastua työkykyä uhkaavaan masennukseen uudelleen. Työterveydessä tähän huoleen on herätty ja Terveystalossa rakennettu Psykologisesti Terve Työpaikka -toimintamalli, jolla onnistutaan tehokkaasti vähentämään mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja ja työssä jaksamisen ongelmia. Malli sisältää tehokkaat työyhteisötason toimet mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi, työterveyden mahdollistaman nopean pääsyn avun ja hoidon piiriin matalalla kynnyksellä ja työterveyspsykologin aktiivisen toiminnan mielenterveysdiagnoosin jälkeen, sillä tapaamisen työterveyspsykologin kanssa**** on tutkittu lyhentävän sairauspoissaolon kestoa ja edesauttavan työhön palaamista. 

Työterveyden rooli on tukea työnantajia ja varmistaa, ettei sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta huolestuttava kehitys nuorten ikäluokkien mielenterveysongelmissa jatku. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt aiheuttavat lisääntyvästi työkyvyttömyyttä jo nuorissa ikäluokissa, jolloin kyseessä voi olla elämän mittainen tragedia ja syrjäytyminen työelämästä jo nuorella iällä.

Mielenterveyspoissaolot ovat valitettavasti kuitenkin vain jäävuoren näkyvä osa, sillä lievät mielenterveysongelmat ja työuupumus heikentävät kognitiivisia kykyjä (ajattelu, keskittyminen, muisti) ja motivaatiota, mikä näkyy tuottavuuden laskuna varsinkin asiantuntijatehtävissä. Nykyisessä työelämässä esihenkilöt tarvitsevat osaamista ja taitoja kuinka kohdata ja käsitellä työssä jaksamisen ongelmia, jotta myös kaikilla on mahdollisuus onnistua omassa työssään ilman turvautumista työelämän kalleimpiin lauseisiin.

*Minna Pihlajamäki: Työterveyden terveyskyselyillä voidaan ennustaa työkykyriskejä

** Sairauspoissaolojen tutkimus

***Eläketurvakeskuksen tilastot työkyvyttömyydestä

****Työterveyspsykologien työn vaikuttavuudesta kertova tutkimus