Ohjeita varhaiskasvatukselle, kouluille ja oppilaitoksille Ukrainan kriisin käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa

Olemme julkaisseet uuden tukimateriaalin 9.3. Ukrainan kriisin käsittelystä lasten ja nuorten kanssa kasvatuksessa ja koulutuksessa.

Ukrainan kriisi muuttuu hetki hetkeltä eikä aikuisellakaan voi olla vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa (jatkossa koulu) voidaan kuitenkin auttaa lapsia ymmärtämään tapahtunutta ja suhtautumaan tilanteeseen rauhallisesti. Lapsia ja nuoria kannattaa muistuttaa siitä, että Ukrainan kriisi on poikkeuksellinen ja elämä Suomessa on turvallista. Koulumme ovat hyvin varautuneita erilaisiin uhka- ja vaaratilanteisiin. Koulun keskeinen tehtävä myös käsillä olevassa kriisitilanteessa on ylläpitää arjen rutiineja ja kiinnittää lapset sekä nuoret tavalliseen ja turvalliseen arkeen.

Mitä läheisemmäksi uutisissa kerrotut tapahtumat mielletään, sitä voimakkaampia reaktioita ne lapsissa ja nuorissa yleensä aiheuttavat. Osalla lapsista ja nuorista saattaa tällä hetkellä olla suuri huoli kriisialueilla asuvien läheistensä hyvinvoinnista. Kouluissa on myös lapsia ja nuoria, jotka ovat tulleet Suomeen sota-alueilta ja myös opiskelijoita, jotka aloittavat asepalveluksensa lähiaikoina. Koulun toimintatapoja suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon, että Ukrainan kriisi näyttäytyy erilaisena eri puolilla Suomea asuvien lasten ja nuorten arjessa. Itä-Suomessa tilanne voi olla haasteellinen myös siksi, että eri koulutusasteilla on paljon sekä venäläisiä että ukrainalaisia oppilaita. Suurissa kaupungeissa taas on paljon maahanmuuttotaustaisia oppilaita. Kouluissa tulee varautua myös mahdollisiin jännitteisiin oppilaiden ja opiskelijoiden välillä. Kansallisuudesta tai äidinkielestä riippumatta yhtäkään lasta tai nuorta ei saa syyllistää geopoliittisista konflikteista. 

Lapsen ja nuoren ikä ratkaisee

Lasten ja nuorten valmius käsitellä kriisiä ja altistuminen sitä koskevalle uutisoinnille vaihtelee heidän iästään riippuen. Kun asiasta keskustellaan kouluissa, on tärkeää ottaa huomioon lasten ja nuorten kehitystaso. Tarve keskustella asiasta on aina yksilöllinen, eikä tapahtuman käsittelyyn kannata ryhtyä pakonomaisesti. On hyvä herkistyä niille tilanteille, joissa oppilaat ilmaisevat halunsa keskustella tapahtuneesta. Asiaa voidaan tarvittaessa käsitellä myös monien oppiaineiden yhteydessä. 

Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä tärkeämpää on, että lapsia suojellaan yksityiskohtaiselta uutisoinnilta ja järkyttäviltä uutiskuvilta. Asian käsittely varhaiskasvatuksessa olevien lasten kanssa on paikallaan joskus perustellusta syystä. Lapsen on vaikeaa ymmärtää uutisissa näkemäänsä inhimillistä kärsimystä, sotaa ja väkivaltaa. Päiväkodeissa on hyvä varmistaa, ettei lapsia altisteta kriisiä koskevalle uutisoinnille esimerkiksi keskustelemalla aiheesta aikuisten kesken ja lasten kuullen. Lasta tulee suojata ylimääräiseltä yksityiskohtien ja uutiskuvien mieleen palauttamiselta. Pienelle lapselle on tärkeää kokemus siitä, että juuri hän ja hänen läheisensä ovat turvassa.

Kouluikäiset lapset seuraavat uutisia jo oma-aloitteisesti medioissa. He myös jakavat uutisia toisilleen sosiaalisessa mediassa ja käyvät asiasta keskustelua aikuisten ulottumattomissa. Kun asiasta keskustellaan lasten ja nuorten kanssa, on tärkeää tärkeä huolehtia siitä, että lapset ja nuoret saavat kysymyksiinsä totuudenmukaista tietoa ja vastauksia. Koululaiset osaavat kuvitella uutisissa kuvatut uhat omalle kohdalleen, mutta eivät osaa aina arvioida realistisesti vaaran todennäköisyyttä. Nuoret saattavat esimerkiksi kysyä, miten Ukrainan kriisi vaikuttaa jatkossa Suomen turvallisuustilanteeseen, onko Suomessa turvallista elää tai joutuuko Suomi jossain vaiheessa myös sotaan. Keskustelun yhteydessä on ensisijaisen tärkeää oikaista väärinkäsityksiä ja huhuja. Sosiaalisen median palvelujen käyttöön ja sisältöjen jakamiseen kannattaa myös kouluissa kiinnittää erityistä huomiota.

Keskusteleminen vahvistaa turvallisuuden tunnetta

Tuttu ja turvallinen ympäristö antaa mahdollisuuden työstää kriisiin liittyviä mielikuvia, ajatuksia ja tunteita. Kun Ukrainan kriisistä keskustellaan lasten ja nuorten kanssa, ei keskustelutuokioiden tarvitse olla pitkiä. Asiaan voi aina palata myöhemmin uudelleen. Keskustelussa voidaan käydä läpi kysymyksiä kuten, mistä nuoret saavat tietoa kriisistä ja tapahtumien kulusta ja millaisia tuntemuksia kriisitilanne heissä herättää. Nuorten turvallisuuden tunnetta lisää se, että he saavat iänmukaisia ja asianmukaisia vastauksia heitä mietityttäviin kysymyksiin.

Niin koulussa kuin kotona aikuinen toimii mallina suhtautumisesta myös vaikeisiin kysymyksiin ja tunteisiin. Lapset ja nuoret ovat taitavia aistimaan aikuisten erilaisia tunnetiloja. Aikuinen rauhoittaa lapsen mieltä parhaiten omalla esimerkillään ja läsnäolollaan. Kun aikuinen käyttäytyy rauhallisesti, kokee myös lapsi olevansa turvassa. Myötätuntoa voi oppia ainoastaan myötätuntoiselta aikuiselta.

Yhteistyö kotien kanssa on tärkeää

Erityisesti kriisitilanteissa kodin ja koulun välinen yhteistyö on erityisen tärkeää. Koteja on hyvä tiedottaa koulun toimintatavoista tilanteessa ja siitä, että Ukrainan kriisiä käsitellään tai on käsitelty koulussa. 

Vanhempia kannattaa rohkaista jatkamaan keskustelua oman lapsensa kanssa myös kotona. Kotien on tärkeä saada tietoa siitä, miten oppilaita voidaan tukea koulussa esimerkiksi opiskeluhuoltopalvelujen keinoin ja miten kodeissa voidaan suojata lapsia sekä nuoria liian järkyttäviltä uutiskuvilta ja aiheen jatkuvalta uutisoinnilta. Kun medioissa kerrotaan sodan tapahtumista, aikuisten oma uutisten seuraaminen kannattaa ajoittaa niin, etteivät lapset niitä näe edes vahingossa. Nuoren sosiaalisen median käyttöä on tarvittaessa paikallaan rajoittaa. Myös tässä aikuisen oma esimerkki on tärkeä.

Erityisesti kouluissa ja oppilaitoksissa pitää nyt huolehtia siitä, ettei kukaan tule jätetyksi yhteisön ulkopuolelle ja että jokaisen oikeus turvalliseen koulupäivään toteutuu. Koteja on tärkeää kannustaa olemaan yhteydessä kouluun matalalla kynnyksellä, jos vanhemmilla herää huoli oman lapsen tai nuoren tilanteesta koulussa. Tämä koskee erityisesti venäläis- tai ukrainalaistaustaisia lapsia, oppilaita ja opiskelijoita.

Tukea yhteisöstä ja monialaisesta osaamisesta

Tämän päivän koulu on monialainen yhteisö, josta löytyy paljon erilaista osaamista. Juuri nyt kaikkien lasten ja nuorten hyvinvoinnin tehostettu seuraaminen on tärkeää heidän arkiympäristössään. Koulun eri ammattilaisilla on myös omat roolinsa kriisitilanteiden käsittelyssä ja niissä toimimisessa. Koulun opiskeluhuoltoryhmä on avainasemassa suunniteltaessa koulun toimintatapoja myös Ukrainan kriisin kaltaisissa tilanteissa. Kouluissa on hyvä sopia yhteisesti, miten asiaa käsitellään ryhmissä ja luokissa ja miten koulun monialaista osaamista, kuten psykologien tai kouluterveydenhuollon resursseja, tarvittaessa hyödynnetään. 

Opiskeluhuollon palveluihin kuuluvat psykologi-, kuraattori- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Jos opettajalla tai muulla henkilöstöön kuuluvalla on huoli lapsesta tai nuoresta, tulee nuori lain mukaan ohjata psykologi- tai kuraattoripalveluiden piiriin. Myös tilanteissa, joissa nuori tai lapsi reagoi kriisiuutisointiin hälyttävällä tavalla, kannattaa opettajan olla rohkeasti yhteydessä opiskelijahuoltopalveluiden asiantuntijoihin. Nämä ammattilaiset tarjoavat yksilöllistä tukea lapselle, nuorelle ja vanhemmille sekä asiantuntemustaan myös opettajalle. Jos opiskeluhuoltopalvelujen apu ei ole lapselle tai nuorelle riittävää, hänet ohjataan koulun ulkopuolisen tuen piiriin. 

Koulun toimintatavoista Ukrainan kriisissä ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista on tärkeää tiedottaa niin oppilaita ja opiskelijoita kuin koteja.

28.2.2022 uutista täsmennetty mm. iän huomioimiseen sekä sosiaalisen median käyttöön liittyvissä kohdissa.