Valtuuskunnnan puheenjohtaja Viljanen nosti esille MTK:n tärkeän roolin edunvalvonnassa

 

Kokouksen alussa vietettiin hiljainen hetki kevätvaltuuskunnan jälkeen pois nukkuneille Heikki Haavistolle ja Heimo Linnalle.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen nosti puheessaan esille MTK:n tärkeän roolin edunvalvonnassa. Viljanen sanoi, että meidän on puolustettava järjestömme tekoja pystypäin ja pohti puheessaan, mitä jos MTK:a ei olisi.

-Jos MTK:ta ei olisi, suomalaisen maaseudun tilanne olisi huomattavasti huonompi – ja jos MTK:ta ei olisi- maaseudun mahdollisuuksien hyödyntämättä jättämisen takia Suomemme ei olisi tämä maailman onnellisimpien ihmisten Suomi joka se nyt on, hän sanoi.

Viljanen nosti esille MTK:n toiminnan EU:n ennallistamisasetuksen ja tukimaksatusten edunvalvonnassa sekä kattavan tilannekuvan luomisessa päättäjille ja medialle.

Järjestön rooli on keskeinen myös pitkäjänteisten tulevaisuuden tavoitteiden asettamisessa.

- Kuka toisi esimerkiksi päättäjille, medioihin tai kuluttajille oikean, kattavan ja asiantuntevan kokonaistilannekuvan suomalaisesta ruoantuotannosta, metsien hoidosta ja hyödyntämisestä, uusiutuvasta energiasta tai maaseudun elinvoimasta? Kuka toisi esille maaseudun koko maallemme tarjoamat mahdollisuudet, mahdollisuudet jotka me olemme valmiita hyödyntämään kunhan saamme siihen reilun mahdollisuuden. Kuka toisi tässä laajuudessa, tällä asiantuntemuksella, tällä kattavuudella ja kokonaiskestävyydellä? Vastaus ei kukaan, Viljanen sanoi.

Eerikki Viljanen

Viljanen sanoi jäävänsä odottamaan tulevaisuusnäkymiä järjestön johtopaikoille pyrkivien iltapäivän vaalipuheista.

Viljanen siteerasi puheessaan Winston Churchilliä:

- Pessimisti näkee vaikeuksia kaikissa mahdollisuuksissa, optimisti näkee mahdollisuuksia kaikissa vaikeuksissa.

Viljanen korosti, että maailmaa ei tulla pelastamaan kadulla istumalla ja huutamalla, vaan viljelemällä ja varjelemalla, ruokaa, puuta ja uusiutuvaa energiaa tuottamalla. Tämän turvaamiseksi MTK:n valtuuskunta on kokoontunut jo 105 vuotta ja tällä tiellä jatkamme tänäänkin.

Valtuuskunta hyväksyi MTK:n liittokokousasiakirjan

MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin esitteli MTK:n liittokokousasiakirjan, jonka otsikko on ”Yhteiset juuret -yhteinen tulevaisuus”. Se koostuu yhteiskunnallisen vaikuttamisen, markkinavaikuttamisen ja järjestön kehittämisen osioista. Wallin korosti kaikkien yhteistä roolia asiakirjan tavoitteiden toimeenpanossa. Valtuuskunta hyväksyi asiakirjan.

Jyrki Wallin

Wallin esitteli ensi vuoden toiminnan painopisteet

Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin esitteli järjestön toimintasuunnitelman ensi vuodelle.

- Varaudumme siihen, että Marinin hallituskausi lähenee loppuaan, sanoi Wallin.

Huoltovarmuus on nyt hyvin keskiössä. Maatalouden kriisi, verotus ja sosiaaliturva ovat tärkeitä teemoja myös ensi vuonna ja seuraavalle hallitukselle. Lisäämme jäsenkunnassa valmiutta siirtyä fossiilisiista polttoaineista uusiutuviin ja kasvattaa biotalouden osuutta.

- Korostamme markkinoiden merkitystä. Markkinat pitää saada toimimaan reilummin. Tähän liittyy myös omaisuudensuoja, jossa meitä haastetaan monella rintamalla, Wallin sanoi.

Keskusliiton osalta viimeistelemme organisaatiouudistuksen toimeenpanoa. Sen sijaan uuteen valiokunta- ja verkostomalliin, joka alun perin pyrittiin esitellä tässä kokouksessa, on otettu lisäaikaa.

- Tulemme luomaan valiokunnille ja verkostoille yhteiset hallinto- ja toimintaohjesäännöt sekä viestinnän pelisäännöt. Tarvitsemme myös koulutusta luottamus- ja toimihenkilöille. Pohdinnassa ovat myös asiantuntijapanoksen lisääminen ja nimeämissäädökset.

Wallin kertoi, että järjestö tekee oman biodiversiteettistrategian. MTK on myös käynnistänyt oman vastuullisuustyön. Erittäin tärkeä asia on myös omaisuudensuoja.

Markkinat, ruokaketjun parantaminen, vienti sekä panos- ja tuotantomarkkinoiden hintaseurannan työkalut jäsenille ovat tärkeitä kehittämiskohteita. Samoin työlistalla ovat jäsenten markkinaosaamisen lisääminen, hiilikauppa ja luontoarvokauppa.

Oivan kehittäminen ja digitaaliset palvelut ovat järjestö- ja jäsentyön keskiössä. MTK:n nettisivut uudistuvat ja Mainio-jäsenlehti uudistuu niin, että jatkossa se jaetaan myös metsänhoitoyhdistysten jäsenille. Jatkossa lehti ilmestyy kahdesti vuodessa.

Tiedontuotannon koordinointia keskusliitossa on tarkoitus kehittää. Wallin kertoi myös, että keskusliitolla on ensi vuonna 12 avaintavoitetta tukevaa erillishanketta.
 

Valtuuskunta hyväksyi jäsenmaksuista vuodelle 2023

Valtuuskunta päätti ensi vuoden jäsenmaksuista yksimielisesti johtokunnan esityksen mukaisesti. Yhteenveto jäsenmaksupäätöksistä löytyy täältä.
 

Palkinnon vastaanottivat Mikkelin ruoka- ja puhtauspalveluiden palvelujohtaja Mia Hassinen ja keskuskeittiö Isopadan palveluesimies Manne Peltonen.

Juurevaa ruokaa läheltä - Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut voitti Hyvä kotimainen ateria -ruokakilpailun 

Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut tarjoaa asiakkailleen rehtiä, suoraselkeistä ja juurevaa ruokaa. Hyvä ruoka tuottaa iloa, ja sen Mikkeli osaa! Tuomariston vakuutti etenkin se, miten Mikkelin ruoka-ammattilaiset ottavat erinomaisesti huomioon alueelliset erikoisuudet ja kotimaisen luomun. Kaupunki tekee mm. yhteistyötä alueen yrittäjien kanssa. Yhteistyön tuloksena lähivesien järvikaloja on hyödynnetty ruokainnovaatioiksi, joissa paikallisuus näkyy ja maistuu. Mikkeli on ollut jo kauan aktiivinen toimija ja edelläkävijä julkisissa ruokapalveluissa sekä kehittänyt toimintaansa. Kilpailun järjesti MTK, ja palkinto luovutettiin MTK:n valtuuskunnassa 23.11. Espoossa.  Lue lisää MTK:n tiedotteesta täältä.

Vasemmalta Tero Lahti, Mia Hassinen, Sari Lantta, Manne Peltonen, Heidi Siivonen ja Anni-Mari Syväniemi.

 

Yleiskeskeskustelu alkoi keskiviikkona 23.11. 
 

Kaisa Ralli nosti esille tarpeen saada puusta reilu hinta.

Sanna Hämäläinen nosti esille sijaisavun ongelmat sairauspäivärahapäivien ylittyessä.

Aaro Granroth kritisoi, miksei 65-vuotias ei voi asettua luottamustehtäviin yhdistystoiminnan ikäpykälien takia.

Tuomo Raininko nosti esille erillisen lunastuskorvauslain mahdollisuuden, kun nykyinen lunastuslain uudistus ei etene toivottuun suuntaan. Hän kysyi myös, minkälaisia veropoliittisia tavoitteita MTK:lla on seuraavaan hallitusohjelmaan.

Markku Hatakka kiitti MTK:a siitä, että tietoisuus puun hinnasta on kasvanut. Hän ihmetteli niitä, jotka eivät kilpailuta puukauppojaan.

Jaakko Isomäki nosti esille, että MTK:n lihavaliokunnan tuottajavetoisempi kokoonpano nousi esille viime vuonna ja kysyi, miksi MTK ei ole tehnyt mitään tälle asialle?

Timo Kankaanpää nosti esille elintarvikeketjun toiminnan maamme huoltovarmuuden kannalta. Epätasa-arvo ja kaupan keskittyminen on tunnistettu. Tulisi saada oikeudenmukainen tuottajahinta, mutta tarvitaan myös nopeita ja kohdennettuja toimia energian ja muiden tuotantopanosten hinnannousun takia.

- Valtuuskunnan tulee lähettää viesti, että nyt tarvitaan kohdennettua rahaa elintarvikeketjun alkupäähän. Muuten moni voi joutua ajamaan toimintaansa alas, Kankaanpää sanoi.

Päivi Välilä kritisoi Melan toimintaa samanlaiseksi kuin 30 vuotta sitten. Lomitustoimi pelaa Melan tulkintaa ja rahankäytön valvontaa. Lomituksen pitäisi olla mahdollisimman helppoa. MTK:n organisaatiouudistukseen liittyen hän sanoi, että tiedon valiokunnista pitäisi päätyä johtokunnan pöydälle. Ihmisten panos pitää saada paremmin esille.

Pia Parikka sanoi, että maataloustukien maksuaikataulun lykkäys uhkaa maatilojen maksuvalmiutta. Tukien maksu on tahtoasia ja järjestelykysymys. Yhtään tukieuroa ei saa siirtyä seuraavalle vuodelle.

Herman Hakala korosti, että hiilinielujen ja hiilen varastoinnin osalta nuorten metsien hoito, jalostus ja lannoitus ovat keskeisiä myös tulevaisuudessa. Meidän on autettava muuta Eurooppaa metsänhoidolla ja metsiemme kasvua tehostamalla.

Eija Komulainen sanoi, että Välitä viljelijästä -projekti tulee saada pysyväksi ja sitä pitää saada esille useammassa paikassa. Lomitus olisi tärkeä saada myös mukaan hallitusohjelmaan. Hän muistutti, että viljelijät ovat veronmaksajia.

Sauli Joensuu korosti, että maataloustukien maksuaikataulu ensi vuonna on otettu kentällä tyrmistyneenä vastaan. EU:n metsäkatoasetuksessa on vaarallisia asioita naudanlihantuotannon kannalta. Joensuu sanoi, että eläinlääkäriasiat ovat huonolla tolalla ja virka-ajan ulkopuolella on ollut vaikea saada eläinlääkäriä tilalle tai edes kiinni puhelimella ja eläimiä on sen vuoksi menetetty. Joensuu nosti esille ongelmat siitä, että hiehot tippuvat pois eläinten hyvinvointikorvauksesta ja on tarpeen kompensoida tulonmenetys. Joensuu muistutti niin ikään viime vuoden keskusteluista lihavaliokunnan kokoonpanon.

Yleiskeskustelu jatkui torstaina 24.11.

Jari Ahlholm nosti esille haasteet julkisten hankintojen kilpailutuksissa. Hän sanoi, että hiehojen EHK-tuen poisto aiheuttaa ongelmia emolehmäkasvatuksessa. Karjanlantapuolella fosforiasetus tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia. Palo- ja pelastustoimi haja-asutusalueella on huonolla tolalla. Kustannustukipaketti on tarpeen. Tilanne on vakava.

Perttu Sirviö nosti esille, että kotieläintuotannon kiihtyminen Itä-Suomessa kiihtyy. Venäjän tilanne vaikuttaa Itä-Suomeen. Millä mallilla MTK:n valmistelema Itä-Suomen ohjelma on?

Jani Hevonoja nosti esille, että maanomistajan omistajuutta tulee kunnioittaa. Lunastuslakiuudistus tulisi saattaa loppuun ja korvaukset saatettava oikeudenmukaisiksi. Riistaedunvalvonnasta hän kysyi, millainen on MMM:n valkohäntäpeuran kannanhallintaan liittyvä selvitys ja miten pidämme huolen, ettei metsäkauris ohita peuraa liikennevahinkotilastoissa.

Jukka Niittyoja peräänkuulutti sometyöntekijää kuluttaja- ja koululaistyöhön. Tarvitsemme sosiaalisen median haltuunoton kevyemmällä otteella. Tarvitaan päivystystä ja keskustelevaa otetta. Kohdennettu materiaali koululaisille pitää saada myös jakoon somessa.

Jukka Huuskonen kysyi, että onko Melan mielestä oikein, että luottamustehtävä voi vaikuttaa pitkän ajan henkilön Mela-korvauksiin. Kustannuskriisissä helpoin tapa on kompensoida sähkön ja polttoaineiden hinnannousua veronpalautuksina. Huuskonen kiitti MTK:ta siitä, että valtuuskunnassa on tärkeä, suora vaikutusmahdollisuus.

Lari Koskiaho sanoi, että apulannan hinta on kestämätön ja kysyi mihin toimiin MTK ryhtynyt. Hän ihmetteli, miten kuitupuun hinta on niin alhainen Suomessa, mutta ulkomailta tulevasta puusta on varaa maksaa enemmän. Dieselveron poisto olisi tarpeen. Koskiaho myös muistutti, ettei tulisi kiinteistöveroa ja ennallistamista ei pidä saattaa 50-luvulle.

Petri Hovi korosti tukimaksatusten siirtymisen aiheuttamia ongelmia. Valtion korkotukilainojen siirtäminen vuodelle 2024 tulee tapahtua ilman lisäkuja. Tarvittaisiin myös uusi kauppa, josta tuottaja saisi reilun hinnan.

Matti Seitsonen kertoi ennallistamistoimista omalla tilallaan. Hän sanoi myös, että maatalouden taloudellinen tilanne on vaikea, mutta kotieläintuotteissa viljelijät omistavat teollisuuden. Minkä takia oma teollisuus on kyvytön nostamaan tuottajahintoja kuluja vastaavalle tasolle? On vaadittava, että kauppa maksaa reilusti.

Lassi-Antti Haarala kiitti Sanna Hämäläistä sijaisavun nostamisesta esille. Ensi vuoden tukimaksatuksista tulee haastavaa. Pitäisi löytää ratkaisu tukimaksatusten aikaistamiseksi. Pellon hankkiminen kotieläintiloille hankalaa. Haarala kannatti kustannustuen kohdentamista sähkön hintaan ja polttoaineisiin.

Ari-Pekka Kirjonen nosti esille, että kyselyn mukaan 20 % jättänyt apulannan ja muut panokset ostamatta. Lannoitemarkkinat pitää saada avoimeksi niin EU- kuin jäsenmaiden tasolla. Kadmium-rajaa pitäisi nostaa ja EU-tasolla vapautettava kauppa kolmansista maista. Nyt on liian suuri ero apulannan ja muiden panosten osalta Suomen ja EU:n hinnoissa. MTK voisi alkaa tuoda lannoitteita ja myydä niitä jäsenetuhintaan.

Otso Heikola kysyi, missä tässä vaiheessa mennään fosforiasetuksessa. Hän kysyi myös, mikä oli CAP27-uudistuksen keskeinen tavoite. Tukimaksuaikataulussa kyse on useamman vuoden tilanteesta. Monitorointi voisi olla mahdollisuus, jos se tulee järjestelmän kautta. Heikola kysyi myös, mikä järjestössä on kaikkein tärkeintä ja mikä on yhdistyksen oikea tavoite. Heikola toivoi, että valiokuntien henkilövalintoja tehtäisiin täällä. Luottamushenkilövalinnoista hän korosti, että on vahvuus, että järjestöllä on moniulotteisuutta.

Esko Yli-Pärri nosti esille, että pitäisi saada merkittävää parannusta tuottajahintoihin. Peurajahti on viime vuotta jäljessä. Kannan leikkaaminen ei välttämättä jatku ja tavoitekannatkin saattavat jäädä saavuttamatta.

Anna Setälä nosti esille, että sika- ja siipikarjapuolella rehujen hinnoissa on tapahtunut voimakasta nousua. Mukautustukea on maksettu vanhalle eläinviitemäärälle, jota ei pystytty sittemmin muuttamaan. Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotusten poistoa ei pystytä kompensoimaan yksimahaiselle. Munivien kanojen osalta hyvinvointikorvauksen uudistus on huono. Jos tilalla on yksikin virikehäkkihalli, niin vapaalle tuotannolle ei saa hyvinvointikorvausta. Kananmunissa saatiin 50 % hinnankorotus, mutta nyt hintapaineet ovat laskemaan päin.

Otto Makkonen korosti, että maaseudun elinkeinojen on saatava arvostusta. Yhdessä tekeminen antaa mahdollisuuden muutoksiin. Maaseudulla on huomioitava kaikki elinkeinot ja tukiverkoston säilyminen. Hajautettu tuotanto ja koko maan asuttuna pitäminen ovat keskeisiä. Toimiminen yhdessä ja toisia auttamalla sekä kuuntelemalla on oikea toimintamalli.

Jari Ruski toivoi, että mietitään, olemmeko ensi kevään jälkeen oven sisäpuolella vai ulkopuolella. Haluan kiittää puheenjohtajaehdokkaita siitä, miten vaalityötä tehtiin eilen.

Atso Ala-Kopsala kehui Timo Kankaanpään puheenvuoroa maatalouden kriisipaketista. Ministeri Kurvinen kertoi, mekanismeja paketin paremmasta kohdentamisesta on löydettävissä.  Paketti tarvitaan.

Mikko Tiirola kertoi, että hallitus on päivittämässä luonnonsuojelulakia. Hallituksen esitys on toteutuessaan mittaluokaltaan valtava. Kyseessä on jopa 1,5 miljoonan hehtaarin ja 5 miljardin euron sosialisointi. Luonnonsuojelulakiin tuotaisiin huomioonottovelvollisuus ilman oikeusvaikutuksia. Näin ollen Luontotyyppejä voitaisiin valtioneuvoston asetuksilla laittaa tulevaisuudessa lisää ja lisää. Huomioonottovelvollisuus tulisi ottaa kaavoituksessa ja luvituksessa huomioon, mutta ennen kaikkea vaikutus tulisi puumarkkinoille. Olkaamme yhteydessä näinä viikkoina erityisesti eduskunnan asiaa käsittelevien valiokuntien jäseniin ja muihin oman alueen kansanedustajiin. Tiirola korosti, että asiassa on haettava fiksua kompromissia.

Mikko Uusitalo sanoi, että Jari Ahlholmin aiemmin esille nostamaan karjanlantapoikkeuteen pitää pystyä vielä vaikuttamaan. Lunastuskorvauslaki on konkreettisesti esillä Pohjois-Satakunnassa, koska suuri runkolinja on valmisteilla. Maakaapelointi aiheuttaa haasteita tiloilla mm. ojien kaivuussa. Tulisi tehdä verkkokartta, josta näkisi, missä kaapelit ja vesijohdot menevät.

Jari Kajan korosti, että metsäkatoasetus ei voi asettua takautuvasti voimaan. Kajanin mukaan pitäisi saada aikaan sähkön takuuhintajärjestelmä. Hän kertoi myös, että vasikoiden noutoa mm. Kainuussa saa nykyisellään odottaa jopa 45 päivää. Saataisiinko aikaistettu vasikanteurastuspalkkio, hän ehdotti.

Puheenjohtaja Marttila ja asiantuntijat vastasivat kysymyksiin

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sekä järjestön asiantuntijat vastasivat esitettyihin kysymyksiin. 

Marttila kertoi MTK:n organisaatiouudistuksesta, jossa on perustettu uusi edunvalvonnan vastuualue. Merkittävä osa esitetyistä kysymyksistä liittyy sen toimintapiiriin. Hän nosti esille kaksi tärkeää yleistä periaatetta järjestön edunvalvonnassa.

- Kaikkia taisteluita ei voi voittaa, mutta on tunnistettava ne, mitkä tulee voittaa. Jyrki Wallinin puheenvuorosta poimin sen, että viisas varautuu.

Marttila sanoi, että lunastuslaki ollut todella haastava edunvalvonnallisesti. Hallitusohjelmassa: annetaan selkeä suunta ja maanomistan asemaa parannetaan. Siitä tulee saada selkeä kirjaus seuraavaan hallitusohjelmaan.

- Lunastamisen hinta pitäisi olla sellainen, että mietitään muita vaihtoehtoja mm. rakentamisessa.

Marttila kertoi, että valiokuntauudistus tulee käsiteltäväksi kevään valtuuskuntaan. 

Hän korosti, että saimme ruokamarkkinan herätettyä henkiin keväällä.

- Koko ajan tullaan kuitenkin viljelijöiden kannalta viiveellä. Uskon kuitenkin, että kustannustuella voidaan tilannetta helpottaa ja monia tiloja myös pelastaa, hän sanoi.

Tukien maksatusaikataulussa Marttila kertoi luottavansa, että ministeriö tekee asiassa kaikkensa.

Välitä viljelijästä hankkeen osalta Marttila korosti, että pitää olla pidemmän aikavälin näkymä. Toimintamallin tulisi elää ja vahvistua tulevaisuudessa.

Marttila kertoi myös järjestön toimista mm. metsäkatoasetuksen, tukikelpoisten raivioiden, Etelä-Suomen kansallisten tukien, Eläinten hyvinvointikorvauksen, teurashiehokysymyksen ja Itä-Suomen ohjelman osalta.

Moni asia on keskusteluissa ministeriön kanssa erityisesti osana kansallisen tuen neuvotteluita, mutta ratkaisuja haetaan aktiivisesti monia eri reittejä. 

Marttila toisti myös Mikko Tiirolan vetoomuksen kansanedustajiin vaikuttamiseksi.

- Meidän on vietävä viestiä ja painetta omiin kansanedustajiin, hän sanoi.

 

Valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen piti neuvonpidon johtokunnan puheenjohtajiksi ja jäseniksi ehdolla oleville henkilöille ennen heidän esittäytymistään.

 

Henkilövalinnat

Henkilövalinnat seuraavaksi 3-vuotiskaudeksi 2023-2025.

Erovuorossa oli koko puheenjohtajisto:
1. puheenjohtaja Juha Marttila, Simo
2. puheenjohtaja Mauno Ylinen, Kauhava
3. puheenjohtaja Markus Eerola, Hyvinkää.

MTK:n 1. puheenjohtajana jatkaa Juha Marttila Simosta. Marttila voitti äänestyksessä Pekka Pesosen äänin 46-31.

Juha Marttila

Pekka Pesonen

MTK:n 2. puheenjohtajaksi valittiin Tero Lahti Karstulasta. Hän voitti Mauno Ylisen äänin 44-33.
 

Tero Lahti

Mauno Ylinen

MTK:n 3. puheenjohtajaksi valittiin Arto Laine Hattulasta. Laine voitti äänestyksessä Markus Eerolan äänin 57-20.

Arto Laine

MTK:n johtokunta

Jaakko Halkilahti Salosta ja Kati Partanen Iisalmesta valittiin jatkamaan johtokunnan jäseninä.

 

Jaakko Halkilahti

Kati Partanen

Johtokunnasta vapautui paikka Arto Laineen siirryttyä 3. puheenjohtajaksi. Tälle paikalle valittiin Markus Eerola. Eerola sai 40 ääntä äänestyksessä, jossa hän voitti Eija Komulaisen Kuhmosta ja Sami Yli-Rahnaston Kauhavalta.
 

Markus Eerola

MTK:n valtuuskunta

MTK:n valtuuskunnan 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Sanna Hämäläinen.

 

Valiokunnat ja verkostot

Puutarhaverkoston pj:ksi Stiina Lerkin tilalle valittiin Noora Räsänen. (Noora Räsänen nousi puutarhaverkoston varapuheenjohtajasta puheenjohtajaksi).
Varapuheenjohtajaksi Noora Räsäsen tilalle loppukaudeksi valittiin Tero Sarkala.
Outi Sirolan tilalle valittiin Maija Laahanen.

Mallasverkoston varapuheenjohtajaksi Ilkka Markkulan tilalle valittiin Juha Jaakkola, Eura.

Sikaverkoston puheenjohtajaksi Juha Savela, Sastamala.

Lammasverkoston varapuheenjohtajaksi Mari Seppälä, Jämsä.

Peltokasvit -valiokunta:
Ilkka Matinollin tilalle varsinaiseksi jäseneksi valittiin Sami Nivala, Raahe.
SLC:n edustajaksi Kim Forsman, Inkoo.

Maitovaliokunta:
Valittiin Atso Ala-Kopsala, Tohmajärvi ja Mika Tervo, Pukkila.

Elinkeino- ja yrittäjyysvaliokunta:
Kimmo Ihalaisen tilalle Janne Hänninen, Savonlinna.
Outi Sirolan tilalle varajäseneksi Maija Laahanen, Viitasaari.

Osaaminen- ja hyvinvointivaliokunta:
Mhy varajäseneksi Erkki Kemppi, Mhy Loimijoki.

Nuorten valiokunta:
Sami Nivala, Raahe.
Niko Rytsä, Vihti.
Katariina Latva, Pori.
Mikko Tukeva, Mhy Lakeus.

Jäsenpalveluvaliokunta:
Varajäseneksi Piia Pajunpää, Kokkola.

---------------

Kuvat vapaasti median käytettävissä (Kuva: MTK)

Juha Marttila ja Pekka Pesonen
Juha Marttila ja Pekka Pesonen
Juha Marttila ja Pekka Pesonen
Juha Marttila ja Pekka Pesonen
Mauno Ylinen onnittelee Juha Marttilaa
Kaikki valitut (Ylärivi: vasemmalta Tero Lahti, Markus Eerola, Arto Laine ja Jaakko Halkilahti. Alarivi: vasemmalta Sanna Hämäläinen, Juha Marttila ja Kati Partanen.)

aiheet: politiikka, valtuuskunta, maatalous, metsä, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, vaalit, mtk valtuuskunta, aluevaalipaneeli, vaalipaneeli, paneeli