Takaisin Suomalainen nauta

Artikkeli – Maatalous ja suomalainen ruoka

Suomalainen nauta

02.06.2020

Nauta mielletään yleisimmin lypsylehmäksi, mutta maailmalla ja Suomessa on erilaisia nautarotuja, joista vain osan päätehtävä on maidontuotanto. Liharotuiset naudat ovat rakenteeltaan maitorotuisia nautoja lihaksikkaampia. Nauta on sorkkaeläin ja märehtijä. Sen ruuansulatuksen kannalta on tärkeää, että pääravintoa on nurmi. Laiduntaessaan nauta hoitaa ympäristöä, raivaa pusikoita ja ylläpitää uhanalaisia elinympäristöjä.  

Naudanlihantuotanto Suomessa

Suomessa tuotetaan (Luke 2019) naudanlihaa 87 miljoonaa kiloa vuodessa. Noin 80 prosenttia Suomen naudanlihantuotannosta on kytköksissä maitotiloihin. Maitotiloilla syntyneitä vasikoita kasvatetaan naudanlihantuotantoon erikoistuneilla tiloilla.  

Osa naudanlihasta saadaan liharotuisista emolehmistä, jotka hoitavat vasikkaansa puolivuotiaiksi, minkä jälkeen vasikat vieroitetaan. Lehmävasikat kasvatetaan uusiksi emolehmiksi ja sonnivasikat kasvatetaan teuraaksi syntymätilalla tai toisella naudanlihantuotantoon erikoistuneella tilalla. Naudanlihaa saadaan myös maidontuotannosta poistettavista lypsylehmistä.  

 

Naudanliha ruoanlaitossa 

Nauta on juhlaruokaa, nauta on arkiruokaa, eikä ollenkaan vaikeaa kokattavaa. Isossa eläimessä on erilaisia ruhonosia moneen käyttötarkoitukseen. Naudanliha on kevyttä ja ravintorikasta. Lihassa on proteiinia, rautaa ja B-ryhmän vitamiineja. Lihasta saatu rauta on hyvin imeytyvää.  

Enemmän sidekudosta sisältävät ruhon osat vaativat pidemmän kypsennyksen ja sopivat hyvin patoihin, kastikkeisiin tai perinteiseen lihakeittoon. Pitkään haudutettu naudanliha on herkullisen ja luonteikkaan makuista. Uunissa hautuva lihapata tai -kastike on helppoa kotiruokaa; uuni hoitaa kypsennyksen vaivattomasti ja vahtimatta. 

Naudan paisteista ja fileistä syntyy ruokaa juhlaan tai juhlavaan arkeen. Pehmeämmistä ruhonosista valmistetun ruuan voi jättää herkullisen puolikypsäksi ja punaiseksi sisältä. Perinteiset ravintolaherkut, kuten erilaiset pihvit, syntyvät myös kotikeittiöissä. Pihvejä paistettaessa lopputuloksen kannalta oleellista on antaa lihan lämmetä huoneenlämmössä ennen kokkailua, ja antaa sen levätä hetki ennen tarjoilua, jolloin lihasnesteet pysyvät tallessa ja pihvi mehevänä. 
Kannatta myös muistaa, että ruokailijat odottavat pihviä, eikä pihvi ruokailijoita.

Kesällä pihvit ja fileet kypsyvät myös grillissä. Laadukas liha ei kaipaa ylenmääräistä marinointia tai maustamista: sisäfilepihvin päälle riittää kevyt suola ja pippurointi, hyvä liha on mahtavan herkullista ja raikkaan makuista itsessään. 

Kesäisiä variaatioita naudasta

Reseptissään Natalia Salmela yhdistää naudan raikkaisiin kasviksiin kesäisessä wokissa. Kokonaisen paistin tai fileen käsittely kotona on helppoa, tarvitaan vain terävä veitsi ja leikkuulauta. Kokeile rohkeasti! Pieneksi suikaloitu nauta kypsyy kuumalla pannulla hetkessä. Wokkia voi varioida loputtomasti valitsemalla erilaisia kasviksia satokauden mittaan. Kotimainen varhaiskaali, porkkanat, erilaiset sipulit tai vaikkapa tuore, kotimainen paprika ovat mahtavan makuisia, kypsyvät hetkessä ja täydentävät herkullista naudanlihaa oivallisesti. 

Natan Suomiwokki-resepti naudan paistista sivun lopussa. Tämä pitää ehdottomasti testata!

Nautojen kasvatus Suomessa

Suomessa on noin 850 000 nautaa (Luke 2019), joista kaksi kolmasosaa on naudanlihantuotantoon käytettäviä eläimiä ja kolmasosa lypsylehmiä. Naudanlihantuotantoon erikoistuneita maatiloja on Suomessa noin 3000. Näistä puolet on emolehmätiloja ja toinen puoli nautojen teuraskasvatukseen erikoistuneita tiloja, joille eläimet tulevat kasvamaan synnyttyään joko maitotilalla tai emolehmätilalla.  

Suomessa kulutetaan pääosin kotimaista naudanlihaa. Kulutuksen kotimaisuusaste on noin 80 %.  
Naudan pääravintoa on karkearehu, eli nurmi joko suoraan laitumelta, talvea varten säilötty säilörehunurmi, tai kuivatettu nurmi eli heinä. Naudan ravitsemusta täydennetään väkirehuilla, kuten viljalla tai teollisilla rehuilla. Teolliset nautojen rehut eivät Suomessa sisällä soijaa ja suomalainen nautaketju onkin täysin soijaton. Näiden lisäksi nauta tarvitsee erilaisia hivenaineita ja mineraaleja, joita se saa kivennäisaineena usein nuolukivien muodossa. 

Eikä tässä kaikki!

Natan blogissa (melkein) kaikki suomalaisesta naudanlihasta. Kannattaa lukea! Pääset sinne tästä

 

Suomiwokki naudan paistista

4 annosta
400 g kotimaista naudan paistia
½ varhaiskaali
3 naattiporkkanaa
1 rasia herkkusieniä
1 suippopaprika
2 vartta punasipulia
1 tl suolaa
½ tl mustapippuria
1 rkl rypsiöljyä paistamiseen



Viimeistelyyn lehtipersiljaa ja porkkanan naatteja

Leikkaa naudan paisti ohuiksi suikaleiksi. Leikkaa myös kasvikset ohuiksi siivuiksi. Kuumenna pannulla öljy, lisää lihasuikaleet ja paista pinnat kiinni. (Kuumenna pannulla öljy. Lisää lihasuikaleet osissa kuumalle pannulle niin, että pannu on noin puoliksi täynnä. Näin saat paistettua pinnat kiinni mahdollisimman nopeasti, mikä pitää lihasnesteet sisällä ja tekee lihasta mehevää. )Lisää kasvikset ja kypsennä noin 5 minuutin ajan. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoile lehtipersiljan ja silputtujen porkkanan naattien kanssa. 

aiheet: luonnos, syöhyvääsuomesta