Omaishoitajien aseman parantaminen

Kansalaisaloitteen tiedot

Tällä kansalaisaloitteella ehdotetaan muutettavaksi lakia omaishoidontuesta (937/2005) siten, että
1. Omaishoidontuki muutetaan subjektiiviseksi oikeudeksi
2. Omaishoitajien jaksamista tuetaan paremmin huolehtimalla lakiin säädettyjen vapaapäivien pitämisen ja vapaapäivien säästämisen mahdollistamisesta
3. Omaishoitajille maksettava palkkio nousee, sen verokohtelua helpotetaan ja palkkiot muuttuisivat kaikille kunnasta riippumatta samoiksi sekä palkkioluokkia lisättäisiin
4. Valtion omaishoidon tukeen tarkoitetut varat korvamerkityiksi.

Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista noin 60 000 on sitovia ja vaativia. Kuitenkin kunnallisen omaishoidon tuen piirissä on vain noin 47 500 omaishoitajaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä ja väestön hoidon sekä huolenpidon tarve edelleen kasvaa, koska väestö ikääntyy lähivuosina voimakkaasti. Samaan aikaan hoitotyön ammattilaisia siirtyy eläkkeelle ja lisätyövoiman tarve on väistämätöntä. Omaishoito voi hyvin järjestettynä ja tuettuna olla osaratkaisu hoivan ja huolenpidon kasvavaan tarpeeseen. Omaishoito on kustannustehokasta, vaikka siihen panostettaisiin merkittävästi enemmän kuin nykyisin.
Monet omaishoitajat ovat uupuneita ja väsyneitä. Kuinka moni muu joutuu maksamaan siitä, että pääsee lomalle. Me joudumme maksamaan, että saamme hoidettavamme laitokseen tai hoitajan kotiin lomamme ajaksi.

1. Kunnan olisi varattava subjektiivisiin oikeuksiin täysimääräisesti tarvetta vastaavat määrärahat. Mikäli määräahat loppuisivat kesken talousarviovuoden, olisi talousarviota muutettava. Omaishoidon tuen muuttuessa subjektiiviseksi oikeudeksi, niin yhdenvertaisuus myös toimisi. Omaishoidontuki olisi tällöin myönnettävä jokaiselle jotka täyttäisivät edellytykset / kriteerit. Kunnalla ei siis olisi harkintavaltaa subjektiivisen edun suhteen. Subjektiivinen oikeus tarkoittaisi sitä, että kunnan olisi noudatettava omaishoidon lakia.

2. Laissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka pitkältä ajalta omaishoitaja voi kerryttää vapaita yhtäjaksoisesti pidettäviksi tai minkä ajan kuluessa kertyneet vapaat on pidettävä. Esitämme, että lakiin lisätään säädös omaishoidon vapaiden säästämisestä ja kerryttämisestä. Tämä parantaa omaishoitajien yhdenvertaista kohtelua ja mahdollistaa vapaiden säästämisen myöhemmäksi, jos omaishoitajan tai omaishoidettavan tilanne sitä vaatii. Lisäksi se ottaa paremmin huomioon omaishoitajan yksilöllisen tilanteen ja parantaa omaishoitajien hyvinvointia.
Vapaapäiviä ei ole kuin 2-3 ja moni kunta1.7.2016 lakipäivityksen jälkeen purki toimivat sopimukset ja vähensi omaishoidon vapaat kahteen päivään. Monikaan omaishoitaja ei laita hoidettavaansa intervalliin koska sopivaa paikkaa ei löydy. Ja vaikka sopiva paikka löytyisikin, niin on hoidettavia jotka eivät suostu menemään hoitoon ja tänä päivänä ihmisillä on vankka itsemääräämisoikeus.
Vapaatkin pitäisi yksilöistää, eli hoidettavan saisi viedä päivähoitoon päiväksi tai intervalliin vuorokausiksi tai sijainen tulisi kotiin siksi aikaa kun tarve on. Lisäksi omaishoidonvapaat tulisi olla maksuttomia.

3. Kunnat päättävät palkkioluokkien lukumäärästä ja perusteista lain sallimissa rajoissa. Laissa säädetetty vähimmäispalkkio, joka on 399,91 euroa kuukaudessa vuonna 2019. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 799,81 euroa kuukaudessa. Nykyisin useissa kunnissa on käytössä myös muita palkkioluokkia kuin laissa säädetyt vähimmäispalkkiot. Lakiin esitetään lisättäväksi useampia palkkioluokkia jotka olisi kaikkia kuntia sitovia samoilla kriteereillä, jotta omaishoitajien yhdenvertaisuus toteutuisi.
Lähes 60 prosenttia omaishoidon tukea saavista hoitajista on eläkkeellä, noin 25 prosenttia työssä ja loput joko työttöminä tai virkavapaalla. Omaishoidon erityisluonne tulisi ottaa verotuksessa huomioon ja omaishoidon tuki tulisi muuttaa osittain verovapaaksi ansiotuloksi, kuten esimerkiksi opintotuki on. Omaishoidon tuen tulisi mahdollistaa kohtuullinen elintaso omaishoitajilla ja siksi palkkion suuruutta tulisi korottaa ja verotusta helpottaa.

4. Omaishoidolle on viime vuosina luvattu kymmenien miljoonien lisämäärärahoja.
Vuonna 2016 ensin 50 miljoonaa euroa, vuonna 2017 noin 70 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 ja vuonna 2019 noin 95 miljoonaa euroa.
Lopputulos on kuitenkin aivan toinen, sillä monissa kunnissa omaishoitajat eivät ole saaneet tästä potista mitään.
”Miljoonat eurot valuvat muualle! Niitä on käytetty esimerkiksi teiden rakentamiseen.
Korvamerkittynä omaishoitoon tarkoitetut rahat tulisivat omaishoitoon eivätkä kunnat näin ollen pystyisi käyttämään niitä muihin menoihin.
Monessa kunnassa omaishoidon tukeen varatut määrärahat loppuvat loppuvuodesta ja näin ollen uusia hoitosopimuksia ei tehdä ennen seuraavaa vuotta.