Kesäkuu 2017: Eduskunnalle luovutetaan 70 000 suomalaisen allekirjoittama kansalaisaloite, jossa ehdotetaan kesäajasta luopumista ja kellojen siirtelyn lopettamista.
Tammikuu 2018: Suomi tekee (ainoana maana) EU:ssa aloitteen kellojen siirtelyn lopettamisesta.
Maaliskuu 2019: EU-parlamentti hyväksyy Suomen esityksen. Kellojen siirtelystä luovutaan koko EU:ssa näillä näkymin vuonna 2021.
Huhtikuu 2019: Suomessa ymmärretään, että Suomi on ollut kaikista Euroopan maista se, joka on hyötynyt kellojen siirtelystä eniten: täällä pohjolassa olemme saaneet talviajassa valoisat aamut ja kesäajassa valoisat illat.
Todellisuus iskee suomalaisten tajuntaan: jatkossa meillä on joko sysipimeät aamut tai sysipimeät illat. Kukaan ei ole tyytyväinen.
Tilanne nyt: Liikenneministeriö on alustavasti ilmoittanut kannattavansa pysyvään talviaikaan siirtymistä.
Se tarkoittaisi sitä, että menettäisimme 400 tuntia valoisaa valveillaoloaikaa vuodessa.
Netissä alkaa kiertää uusi kansalaisaloite pysyvän kesäajan puolesta.
Mikä farssi!
Suomessa vallitsee siis tällä hetkellä todellinen kesäaika-talviaika -eripura, jonka olemme täysin itse aiheuttaneet.
Juuri suomalaiset ovat hyötyneet Euroopassa eniten kellojen siirtelystä: talviajassa saamme valoisat aamut ja kesäajassa valoisat illat.
Ajoimme ainoana EU-maana kellojen siirtelyn lopettamista ilman, että meillä oli edes käsitystä, mitä kaikkea tästä seuraa.
Tässä pari faktaa:
Jos siirrymme pysyvään talviaikaan, menetämme valoisat kevät-, kesä- ja syysillat, ja aurinko laskee pahimmillaan jo kello 15.
Jos siirrymme pysyvään kesäaikaan, talviaamuina aurinko nousee pimeimpään aikaan vasta kymmeneltä eteläisimmässä Suomessa.
Itse henkilökohtaisesti olisin halunnut pitää nykyjärjestelmän eli sekä kesä- että talviajan.
Parin päivän tai viikon kellojensiirtelyongelmat eivät ole mitään verrattuna tuleviin ongelmiin.
”Parin päivän tai viikon kellojensiirtelyongelmat eivät ole mitään verrattuna tuleviin ongelmiin.
Mutta koska olemme tässä itse aiheuttamassamme tilanteessa ja jompi kumpi on valittava, valitsisin vähemmän huonomman vaihtoehdon eli kesäajan.
Tämä oli myös EU-komission alkuperäinen ajatus: komissio esitti viime elokuussa, että koko EU siirtyisi nimenomaan kesäaikaan ympäri vuoden.
Jäsenmaat saavat kuitenkin kertoa kukin oman kantansa.
Ja jostain kumman syystä olemme haraamassa EU-komissiota ja lähes koko muuta Eurooppaa vastaan.
Tämä johtuu osittain siitä, että meillä suomalaisilla on identiteettiongelma: yritämme väen väkisin tunkea itsemme lähemmäs Ruotsia ja Länsi-Eurooppaa vain siksi, että saisimme itsellemme keinotekoisesti saman kellonajan kuin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja monissa muissa Keski-Euroopan maissa.
Pysyvä kesäaika tuo Ruotsille ja muille Pohjoismaille valoisat illat.
Jos siis valitsisimme pysyvän talviajan, olisimme jatkossa samassa ajassa kuin mm. Ruotsi, joka on valitsemassa lähes kaikkien muiden maiden tavoin pysyvän kesäajan.
Moni suomalainen ajattelee hienosti, että bisnekset lisääntyisivät, kun olisimme niin sanotusti samassa jengissä ja lähempänä länttä.
Valitettavasti maantiede tulee tässä kohtaa vastaan: olemme yksinkertaisesti niin paljon idempänä, että väkisin emme voi itseämme keskieurooppalaisiksi tehdä.
Meillä ei tule olemaan jatkossakaan sama aika kuin Keski-Euroopassa, vaikka virallinen kello niin näyttäisikin: maantieteellisesti me elämme selvästi etuajassa muuhun Eurooppaan nähden.
Aurinkokellon mukaan olemme esimerkiksi tunnin edellä Ruotsia.
”Pysyvässä talviajassa menettäisimme päivittäin pahimmillaan jopa puolitoista tuntia valoisaa ilta-aikaa Ruotsiin nähden.
Pysyvässä talviajassa menettäisimmekin päivittäin pahimmillaan jopa puolitoista tuntia valoisaa ilta-aikaa (pysyvässä kesäajassa elävään) Ruotsiin nähden.
Se on vuodessa satoja tunteja vähemmän valoisia iltahetkiä kuin Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa.
Suomen pysyvässä talviajassa valo lyhenisi radikaalisti ilta-ajasta, kun taas pysyvässä kesäajassa valoisuus lisääntyisi illoissa – kuten kaikkialla muualla Euroopassa, jossa pysyvä kesäaika on pian totta.
On laskettu, että pysyvä talviaika vie Suomesta peräti 400 tuntia valoisaa hereilläoloaikaa illoista, ja valoisa aika siirtyy sinne, missä tarvitsemme sitä vähiten: aamuöihin kello 2.30-6.00 väliin.
Tunnin aikaero Ruotsiin olisi välttämätön.
Eli pysyvässä kesäajassa olisimme tunnin edellä Ruotsia – kuten nytkin, ja saisimme tismalleen samat hyödyt kuin Ruotsi, Norja ja Tanska: valoisat illat.
Viro, kuten kaikki muutkin Baltian maat, on muiden Pohjoismaiden tavoin siirtymässä kesäaikaan ja saamassa valoisat illat.
Hupaisaa kyllä, Ruotsi ja Baltian maat eivät edes miettineet asiaa lainkaan, vaan valitsivat saman tien kesäajan.
”Hupaisaa kyllä, Ruotsi ja Baltian maat eivät edes miettineet asiaa lainkaan, vaan valitsivat saman tien kesäajan, koska he haluavat valoisat illat.
Esimerkiksi Ruotsin ja Viron hallitus perusteli asiaa nimenomaan ja ainoastaan sillä, että pysyvässä kesäajassa valoisaa aikaa hyödynnetään parhaiten.
Virolaiset lääketieteilijät perustelivat kesäaikaa terveyssyillä.
Viro on myös esittänyt toiveen siitä, että olisimme jatkossakin heidän kanssaan samassa ajassa eli pysyvässä kesäajassa – olemmehan täysin samalla pituuspiirillä.
Ja huoh, me suomalaiset olemme ainoita hupsuja, jotka kuvittelevat paluun 1980-luvun talviaikaan tuovan onnen ja autuuden!
Moni perustelee talviaikaa ns. normaaliajalla ennen vuotta 1981, joka tarkoitti sitä, että aurinko on korkeimmillaan klo 12.
Tämä pitää Suomessa paikkansa ainoastaan Joensuun kohdalla, ja länsi-itä -akselilla on jopa 50 minuutin ero.
Talviaikaa ajava Liikenne- ja viestintäministeriö ministeri Anne Bernerin johdolla puolestaan perustelee pysyvää talviaikaa arvopaperimarkkinoiden tärkeydellä.
Siinä missä Viro ja Ruotsi ajattelevat pimeiden iltojen aiheuttamaa ankeutusta ja ulkoilun vähenemistä, Suomessa moisesta ei näemmä piitata lainkaan.
Sinne menevät loppukesän marjastukset, sienestykset, metsäretket, veneilyt, ulkoharrastukset ja perheiden yhteiset ulkopuuhastelut. Lapsiperheet kärsivät tilanteesta valtavasti.
”Sinne menevät loppukesän marjastukset, sienestykset, metsäretket, veneilyt, ulkoharrastukset ja perheiden yhteiset ulkopuuhastelut.
Olen erityisen huolissani Liikenneministeriön hätiköidystä toiminnasta näin tärkeässä, joka ikisen suomalaisen arkea ja elämänlaatua koskevassa asiassa.
On myös varsin lyhytnäköistä ja omituista ajattelua, että nykypäivän digitalisoituneessa yhteiskunnassa sillä olisi jonkin sortin markkinataloudellista merkitystä, olemmeko tunnin edellä tai jäljessä johonkin ilmansuuntaan katsottuna.
Onhan jo Yhdysvaltojen ja Venäjän sisälläkin monta eri aikavyöhykettä, eikä se ole bisneksiä häirinnyt.
Hupaisaa on sekin, että lännen suuntaan Suomea ajavat bisnestyypit eivät tule ajatelleeksi, että pysyvä talviaika tarkoittaa heille elo-syyskuussa tunnin lyhyempiä golfkierroksia ja venereissuja.
Samoin se tarkoittaisi tappioita myös hyvin monille bisneksille, kuten ravintoloille, terasseille, matkailuyrityksille, kesäteattereille ja muille iltatapahtumille.
Tämä grafiikka kuvastaa sen tosiasian, miten asiat olisivat, mikäli Suomi olisi pysyvässä talviajassa ja Ruotsi pysyvässä kesäajassa. Kesäkuussa aurinko nousisi Suomessa jo kello 2.45, ja syksyn illat päättyisivät 1,5 tuntia aiemminkin kuin Ruotsissa.
Jos valitsemme pysyvän talviajan, se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että Suomesta tulee Euroopan synkin ja pimein kolkka.
Merkittävimmät valoisan ajan erot muihin Pohjoismaihin nähden ajoittuisivat juuri syksyyn ja alkukevääseen, kun valoa tarvitaan eniten.
Pahin skenaario Suomen ja Ruotsin välillä, itä-länsi -akselilla, olisi se, että esimerkiksi helmikuussa lappeenrantalaisilla olisi säkkipimeää jo kello 16.17 (Suomen pysyvä talviaika), kun Göteborgissa nautitaan valosta puolitoista tuntia pidempään, aina klo 17.39 saakka (Ruotsin pysyvä kesäaika).
Menettäisimme siis sen valon, joka meillä on juuri ihmisten valveillaoloaikana, ja siirrämme valon sinne, jossa sitä ei kukaan edes pysty hyödyntämään: aamuöihin.
Tämän asian kaikki muut naapurimaamme ovat ymmärtäneet täysin.
Pysyvässä kesäajassa valoisat illat jatkuvat pitkälle alkusyksyyn.
Onneksi ministeripaikat menevät nyt uusiksi, ja laitankin kaikki toivoni tulevaan hallitukseen ja uuteen liikenne- ja viestintäministeriin.
Liikenneministeriön viimesyksyinen otakantaa.fi-kansalaiskysely tehtiin tilanteessa, jossa kansalaisilla ei ollut lainkaan tarpeeksi aiheeseen liittyviä faktoja.
Nettiäänestyksessä niukka enemmistö (52 %) kannatti talviaikaa, ja yksittäinen henkilö saattoi vastata kyselyyn vaikka kuinka monta kertaa, joten kyselyn luotettavuutta voi kritisoida vahvasti.
Tällaisessa asiassa, joka on täysin historiallinen!
Myös kysymykset olivat aivan käsittämättömiä ja koskivat ainoastaan sitä, keiden maiden kanssa haluaisimme olla jatkossa samassa ajassa.
Miten se vaikuttaa suomalaisten perusarkeen, missä ajassa Ruotsi, Ranska tai Espanja on?
Eihän sillä asialla pitäisi olla tässä asiassa minkään sortin merkitystä, kun kyse on ihmisten hyvinvoinnista ja jokapäiväisestä arjesta.
”Olen erityisen huolissani Liikenneministeriön hätiköidystä toiminnasta näin tärkeässä, joka ikisen suomalaisen arkea ja elämänlaatua koskevassa asiassa.
Ministeriön otakantaa-kysymykset olivat puhtaasti maantieteeseen sidottuja ja arvolatautuneita.
Miten itse vastaisit näihin kysymyksiin:
”Minulle on tärkeää, että Suomi olisi jatkossa samassa ajassa kuin Skandinavia (esimerkiksi Norja, Ruotsi, Tanska).”
”Minulle on tärkeää, että Suomi olisi jatkossa samassa ajassa kuin Keski-Eurooppa (esimerkiksi Espanja, Ranska ja Saksa).”
”Minulle on tärkeää, että Suomi olisi jatkossa samassa ajassa kuin Länsi-Venäjä (esimerkiksi Moskova ja Pietari).”
On päivänselvää, mitä suomalaiset vastaavat, jos vaihtoehdoiksi annetaan ns. Ruotsin aika tai ns. Moskovan aika.
Suomalaisten olisi vihdoin aika valita ihan vain Suomen aika.
Pysyvä kesäaika pidentää tunnilla iltoja koko vuoden ajan.
Lisäksi julkinen keskustelu painottui viime syksynä lähes yksinomaan ja yksipuolisesti talviajan hyötyihin ja unitutkijoiden haastatteluihin.
Unitutkijat painottivat teoreettisia tutkimuksia, joiden mukaan kesäaika lisää uniongelmia- ja häiriöitä ja talviaika on terveydelle parempi.
Erikoista sekin, että näin todetaan Suomessa, mutta tismalleen samalla pituuspiirillä sijaitsevassa Virossa lääketieteilijät ovat sitä mieltä, että kesäaika on terveydelle hyödyllisempää kuin talviaika.
Empiirinen, ihmisten kokemuksiin perustuva tutkimus unohdettiin Suomessa täysin.
Keskustellessani aiheesta THL:n unitutkijan Timo Partosen kanssa kävi myös selväksi, että pysyvän kesäajan hyötyihin liittyvää tutkimusta ei juuri ole, koska aihetta ei ole tutkittu.
Kesäajan hyötyjä ovat tuoneet esiin mm. Liikenneturva, joka puhuu liikenneturvallisuuden lisääntymisestä, sekä Liikuntavirasto ja Suomen Latu, jotka puhuvat liikkumisen ja ulkoilun tärkeydestä.
Miten tätä asiaa voidaan kysyä kansalta, jos päättäjät itsekään eivät ole monipuolisen ja kattavan tutkimustiedon varassa?
”Miten se vaikuttaa suomalaisten perusarkeen, missä ajassa Ruotsi, Ranska tai Espanja on?
Kun tällaista asiaa kysytään, niin kaikkein tärkeintä on tarjota kansalaisille riittävän monipuolista tietoa molemmista skenaarioista – eli pysyvän talviajan ja kesäajan hyödyistä ja haitoista.
Ja se ei ministeriön osalta toteutunut.
Valo vaikuttaa harrastuksiin ja sosiaaliseen elämään.
Todettakoon lopuksi, että kellojen siirtelyn lopettaminen on ehkä huonoin idea pitkiin aikoihin – vaikkakin myös kellojen siirtelyllä on todettu olevan haitallisia terveysvaikutuksia.
Suomi on ollut Euroopassa se, joka on hyötynyt kellojen siirtelystä eniten viimeiset lähes 40 vuotta. Olemme saaneet valoisat aamut ja valoisat illat.
Tässä keskustelussa ei ole voittajia. On vain eri vuorokauden rytmissä eläviä ihmisiä.
Pysyvä kesäaika tietäisi eittämättä pimeämpiä aamuja, joihin monet perheelliset vetoavat – lasten koulumatkat eivät olisi tällöin yhtä turvallisia. (Tosin sama turvattomuus pätisi aiemmin pimeneviin iltoihin.)
”Se taas herättää kysymyksen siitä, miksi Suomessa pitää herätä synkimpänä talviaikana kouluihin jo kello 8?
Se taas herättää kysymyksen siitä, miksi Suomessa pitää herätä synkimpänä talviaikana kouluihin jo kello 8?
Kellojen siirtelyn tuomat hyödyt tullaan vielä huomaamaan, kun niitä ei enää ole.
Ja ehkä alamme lopulta heräämään Venäjän tapaan siihen ajatukseen, että ehkei se kellojensiirtely niin huono idea olekaan.
Tuskin tätä kellojensiirtelyn ideaa ihan turhaan aikoinaan keksittiin.
Jo vuoden 1981 uutiset kertoivat, että ”kesäaikajärjestelyn tarkoituksena on siirtää kesäaamujen aikaista valoa illan valveillaoloajalle”.
Miten tämä pääsi unohtumaan suomalaisilta?
