Yle on talven aikana näyttänyt Logged in -dokumenttisarjaa, joka kertoo yhteiskunnan ulkopuolelle jääneiden nuorten miesten elämästä. Sarjan kaikki viisi jaksoa on katsottavissa Yle Areenasta. Kannattaa katsoa. Suosittelen lämpimästi.

Sarjan päähenkilöiden päivät täyttyvät tietokoneella pelaamisesta ja nukkumisesta. Alkoholi, huumeet, tupakka ja energiajuomat ovat vahvasti kuvioissa mukana.

Heillä jokaisella on oma tarinansa kerrottavanaan. On ollut koulukiusaamista, rikkonaisia perhesuhteita ja rikoksiakin on tehty.

Sarjan käsikirjoittaja ja ohjaaja on Sami Kieksi. Hänen näkökulmansa on näitä nuoria ymmärtävä. Päähenkilöt näyttäytyvät vahvasti uhreina, mitä he varmasti joiltain osin ovatkin.

Mutta sarjassa on muutama suuri puute. Siinä ei millään tavalla tuoda esiin sitä, että näiden nuorten miesten, kuten jokaisen meistä, pitäisi ottaa vastuuta omasta elämästään.

Sarjassa ei myöskään tuoda kunnolla esiin sitä kylmää faktaa, että päähenkilöt elävät yhteiskunnan tukien varassa eli veronmaksajien varoilla. Suomi Oy maksaa kiltisti nuorten miesten viulut ja mahdollistaa valitun elämäntavan.

Millään tavalla liioittelematta voidaan sanoa, että Suomi jopa kannustaa nuoriaan sarjassa kuvatunlaiseen elämäntapaan. Se on hyvinvointivaltiomme nurja puoli, josta asiantuntijat ja poliitikot mielellään vaikenevat.

Kelan Iltalehdelle laatima esimerkkilaskelma kertoo, että yhteiskunnan kannustimet nuorten loisimiselle ovat kohdallaan. 18-vuotias helsinkiläinen nuori, joka on terve, työtön ja asuu yksin vuokra-asunnossa (vuokra 600 euroa kuukaudessa) kuittaa kuukaudessa helposti noin 1 100 euron tuet, enemmänkin.

On työmarkkinatuki. Ilman korotuksia tämän työttömyysetuuden määrä on keskimäärin 724 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen käteen siitä jää noin 580 euroa kuukaudessa.

On yleinen asumistuki. Esimerkkihenkilömme saa sitä 416 euroa kuukaudessa verottomana.

On perustoimeentulotuki. Tässä tapauksessa 106,21 euroa kuukaudessa verottomana.

Perustoimeentulotuen määrä riippuu siitä, onko hakijalla vuokran lisäksi muita perusmenoja, kuten sähkölasku tai jokin terveydenhuoltomeno, jotka voidaan ottaa perustoimeentulotuen laskelmassa huomioon. Hyväksyttävät menot kasvattavat myönnettävän toimeentulotuen määrää.

Esimerkkitapauksessamme perustoimeentulotuen laskelmassa on otettu menona huomioon vain vuokra ja perusosa eli laskennallinen olettama jokapäiväisen elämän välttämättömistä menoista sekä tuloina asiakkaalle maksettavat ensisijaiset etuudet.

Ei 1 100 euroa ja kunnan vuokra-asunto kuukaudessa tietenkään paljon ole, kun asiaa katsoo tavallisen palkansaajan näkökulmasta.

Tilanne on toinen, kun asiaa katsoo töitä ja opiskelua karttavan nuoren näkökulmasta, Nuorelle joka ei esimerkiksi koskaan ole ollut palkkatyössä, reilu tonni voi riittää vallan mainiosti jos sen päälle saa hieman lisätuloa vaikka vanhemmilta.

Monet tutkimukset kertovat siitä, että työllistyminen on sitä vaikeampaa, mitä pidempään ihminen on ollut poissa työelämästä. Kun nuori ihminen yhteiskunnan suomin kannustimin päätyy tekemättömyyden tilaan, se muuttuu hyvin nopeasti vallitsevaksi olotilaksi. Kun makaa muutaman vuoden kotona ja viettää valveaikansa esimerkiksi tietokonepelejä pelaten, on siitä moodista vaikea irtautua. Edessä on usein vuosikymmenten pituinen elämä yhteiskunnan elättinä.

Näin hyvinvointivaltio kaivaa omaa kuoppaansa.

Jättimäinen sosiaaliturvan uudistus lähti liikkeelle perjantaina. Se on todennäköisesti tämän vuosikymmenen suurin yhteiskunnallinen uudistushanke, suurempi kuin sote.

Kysymys on arvovalinnoista. Olisi hyvä, jos uudistajat rohkenisivat pohtia sitä, onko vuosikymmenten aikana rakennettu hyvinvointivaltio runsaine etuuksineen mennyt jo niin pitkälle, että ihmiset eivät enää edes muista tai tiedä, että jokaisella, joka kynnelle kykenee on suuri henkilökohtainen vastuu omasta hyvinvoinnistaan eikä kaikkea voi aina laskea yhteiskunnan varaan tai syyksi.

Olisiko vihdoinkin syytä alkaa korostaa sitä, että suomalaisella on myös velvollisuuksia eikä pelkästään oikeuksia.