Miten Koskelan henkirikos ei toistu enää koskaan? Ministeri kertoi 14 keinoa
Suomalaiset järkyttyivät viime syksynä, kun Helsingin Koskelassa paljastui 16-vuotiaiden tekemä teinimurha. Epäillyn murhan uhri oli samanikäinen nuori.
Vaikka jo Juha Sipilän (kesk) hallitus valmisteli toimenpideohjelmaa koulukiusaamisen ehkäisemiseksi, opetusministeri Jussi Saramon (vas) tiistainen info koulukiusaamisen ehkäisemisestä on ajankohtaisempi kuin koskaan.
Hallitus aikoo puuttua koulukiusaamiseen muun muassa siten, että koulu voi estää oppilasta osallistumasta opetukseen kahden päivän ajan. Tällä hetkellä erottamisesta päättää kunnan sivistystoimi.
– Tästähän OAJ (Opetusalan ammattijärjestö) on esimerkiksi paljon puhunut. OAJ on puhunut kolmesta päivästä, tässä olisi kyse kahdesta päivästä. Ainakin itse ajattelen niin, että kyse ei olisi siitä, että oppilasta lähetettäisiin kotiin vaan hän olisi näiden oppilashuollon palveluiden piirissä. Tällä autetaan kiusaajaa mutta myös uhria, että kiusaaja olisi poissa opiskelusta. Nämä kohdat täsmenevät vielä, Saramo muistutti tiedotustilaisuudessa.
Voit lukea kuuden kohdan toimenpideohjelmasta tarkemmin tämän jutun lopusta.
Juttu jatkuu alla olevan kuvan jälkeen.
Mahdollisimman aikaisin
Viime aikoina kouluväkivallasta on puhuttu valtavasti.
Jo ennen Koskelan henkirikosta Helsingin Vallilassa tapahtui henkirikos, jossa kolmen alaikäisen pojan epäillään tappaneen vuonna 2001 syntyneen miehen.
Sen lisäksi syksyllä puhutti vantaalaiskoulun kouluväkivaltatapaus.
Lisäksi muun muassa Iltalehden haastattelemat nuoret ovat kertoneet useissa haastatteluissa, että kiusaaminen on vähentynyt, mutta se on muuttunut rajummaksi: jos ennen kiusattiin koulussa, sosiaalisen median aikakaudella kiusaamista ei pääse karkuun edes kotona.
Iltalehti kysyi Saramolta tiistaina tiedotustilaisuudessa, miten voitaisiin varmistaa, ettei Koskelan henkirikoksen kaltaista tapahtumaa tapahtuisi enää koskaan uudelleen. Koskelan henkirikosta edelsi muun muassa jo alakoulusta asti jatkunut kiusaaminen.
Saramo muistutti, että yksittäiseen tapaukseen on hankala ottaa kantaa, mutta ongelmiin pitäisi muuttua mahdollisimman aikaisin.
– Nyt haetaan juuri näitä malleja, joilla ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman aikaisin. Ankkuritoiminta on juuri sellainen, että pitää tuoda poliisi ja lastensuojelu mukaan ennen kuin tapahtuu näin vakavia tapauksia, Saramo vastasi Iltalehden kysymykseen.
Juttu jatkuu alla olevan kuvan jälkeen.
Soittoa poliisille
Saramo kertoi, että tämän hallituskauden aikana on palkattu noin 300 poliisia lisää. Muun muassa tämä edesauttaa kouluongelmiin puuttumista.
Julkisuudessa on toistuvasti noussut esille se, ettei opettajilla ole mahdollisuuksia puuttua rettelöiviin oppilaisin. Opetusministeri kehottaa kuitenkin ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä poliisiin ja muihin viranomaisiin, kun ongelmia ilmenee.
– Kun joku oppilas syyllistyy väkivaltaan, mainitsin poliisit, mutta se voi olla myös lastensuojelua, joka tapauksessa sinne (kouluun) pitää saada moniammatillisesti apua. Monesti ajatellaan, että rangaistuksella hommat saadaan korjattua. Pelkkä rankaisu ei auta mitään. Kun poliisi tulee mukaan, silloin saadaan apua, jota koulu ei pysty auttamaan, Saramo muistutti tiedotustilaisuudessa.
Juttu jatkuu alla olevan kuvan jälkeen.
Jättimäinen muutospaketti
- Hallitus aikoo puuttua koulukiusaamisen ehkäisemiseen 14 kohdan toimenpideohjelman avulla. Hallitus on viemässä ohjelmaa eduskuntaan vielä tämän vuoden aikana. Opetusministeri Jussi Saramon mukaan (vas) toimenpideohjelmalla on ainakin jonkinlainen tuki kaikissa eduskuntapuolueissa.
- Toimenpide 1, tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa
- Toteutetaan kehittämisohjelma tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa. Kehittämisohjelma painottuu lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen kiusaamisen ehkäisykeinona varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tavoitteena on lisäksi kehittää henkilöstön osaamista lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamisessa ja kiusaamisen ehkäisyssä. (ministeri Saramo)
- Toimenpide 2, lainsäädäntöhanke turvallisen opiskeluympäristön turvaamiseksi
- Oppilaan osallistuminen opetukseen epäämistä koskevaa sääntelyä päivitetään oppilaiden ja opetustilassa työskentelevien henkilöiden turvallisuuden turvaamiseksi. Epäämisen aikana oppilaalle tehdään suunnitelma oppilaan tarvitsemasta oppilashuollollisesta ja muusta tarvittavasta tuesta. Tarkoituksena on täsmentää ja korjata opetustoimen säännöksiä, jotta kiusaamiseen voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö. Lainvalmistelu pohjaa Kiusaamisen vastaisen työryhmän lainsäädäntöehdotuksiin. (ministeri Saramo)
- Arvioidaan opetustoimen lainsäädäntöön sisältyvää kaksoisrangaistavuutta koskevaa sääntelyä, jotta opiskeluympäristön turvallisuus voidaan varmistaa yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö, sisäministeriö ja Poliisihallitus. (ministerit Saramo, Henriksson, Ohisalo)
- Toimenpide 3, sitouttava kouluyhteisötyö
- Käynnistetään perusopetuksessa uusi sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamalli, joka tukee sekä oppilaita että koulujen henkilökuntaa koulupudokkuuden ehkäisemisessä, koulunkäyntiin sitouttamisessa, poissaolojen vaikutusten korjaamisessa, kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä osaltaan kiusaamisen vastaisessa työssä. (ministeri Saramo)
- Toimenpide 4, henkilöstön ja johdon koulutus
- Hyvinvoinnin ja työrauhan edistämiseen, yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemiseen sekä mielen hyvinvoinnin tukemiseen liittyvä pedagoginen osaaminen määritellään varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön ja johdon täydennyskoulutuksen painopistealueeksi seuraavien kolmen vuoden ajalle. Sisällytetään Opetushallituksen tulossopimukseen vuosille 2021–2023. (ministeri Saramo)
- Kannustetaan korkeakouluja lisäämään hyvinvoinnin, turvallisuuden ja työrauhan edistämiseen liittyviä opettajien valmiuksia parantavia sisältöjä opettajien peruskoulutukseen. (ministeri Saarikko)
- Toimenpide 5, kiusaamisen ehkäisyn sivusto
- Opetushallitus laatii yhteistyössä eri tahojen kanssa, oppilaita ja opiskelijoita kuullen sekä kodin ja koulun yhteistyötä tukien verkkopohjaisen kiusaamisen ehkäisyn sivuston. (minister Saramo)
- Sivusto informoi olemassa olevasta lainsäädäntö- ja normipohjasta koulukiusaamisen ehkäisyyn liittyen.
- Sivuston tavoitteena on antaa käytännön ohjeita sekä konkreettisia toimenpiteitä kiusaamisen ehkäisyyn kouluissa ja oppilaitoksissa.
- Tavoitteena on sitouttaa koko kouluyhteisöä vahvistamaan kiusaamista ja väkivaltaa ehkäisevää sekä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria.
- Tavoitteena on lisätä oppilaiden ja opiskelijoiden ymmärrystä kiusaamisen ja väkivallan vaikutuksista. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta kiusaamisen vastaisessa työssä.
- Tavoitteena on vahvistaa huoltajien osallisuutta kiusaamisen ehkäisyssä kodin ja koulun yhteistyön avulla.
- Toimenpide 6, perusopetuksen oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin edistäminen
- Opetusta järjestettäessä on koko kouluyhteisön turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa toiminnan keskeinen perusta. Oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Turvallisuuteen liittyy keskeisesti turvallisuuskulttuuri ja sen kautta luotu perusta päivittäiselle arkiturvallisuudelle. Turvallisuus on keskeinen osa hyvinvointia.
- Käynnistetään oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuurin kehittämistyötä tukeva valtakunnallinen kehittämis- ja tutkimushanke (2021–2023), jossa perusopetuksen koulujen käyttöön luodaan tehokkaita kouluyhteisön turvallisuutta ja turvallisuuskulttuuria edistäviä toimenpiteitä. (ministeri Saramo)
- Toimenpide 7, sairaalaopetuksen kehittäminen
- Sairaalaopetuspaikkojen lisääminen ml. hoito (ministeri Kiuru)
- Kunnille haettavaksi sairaalaopetuksen järjestämiseen liittyvä konsultatiivisen sairaalaopetuksen rahoitus (ministeri Saramo), joka
- lisää konsultatiivista sairaalaopetusta nykytilanteeseen verrattuna; ei olemassa olevien resurssien uudelleenorganisointia
- kohdistuu koko sairaalaopetusyksikön toiminta-alueeseen, ei vain sairaalaopetuksen ylläpitäjäkaupungin oppilaisiin (pitkät etäisyydet eivät saa olla esteenä palvelun saamiselle)
- toiminnan kohteena ovat oppilaat, joiden pulmat kytkeytyvät kiusaamiseen, itsetuhoisuuteen, masentuneisuuteen sekä kouluakäymättömyyteen edellä mainituista syistä
- yhteistyö lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa sairaalaopetuksen keinoin
- toimintamalleina sairaalaopetuksen pedagoginen ja ennaltaehkäisevä tilannearviokonsultaatio (yksilöön ja yhteisöön kohdistuvat interventiot).
- Toimenpide 8, kansallinen toimielin
- Kansallisen koulutuksen arviointikeskukseen (KARVI) on tarkoitus perustaa kansallinen vaikuttavien kiusaamisen ehkäisemisen, hyvinvointia ja työrauhaa lisäävien menetelmien arviointitoimielin, joka arvioi näihin tarkoituksiin kehitettyjen menetelmien näytön astetta ja käyttökelpoisuutta. Toimenpide perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön kiusaamistyöryhmän kehittämisehdotukseen. (ministeri Saramo)
- Toimenpide 9, ankkuritoiminta vahvemmin osaksi koulujen ja oppilaitosten kiusaamisen vastaista toimintaa
- Ankkuritoiminta kohdistuu varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennalta ehkäisemiseen. Sitä toteutetaan kaikkien poliisilaitosten alueella. Ankkuritiimissa on mukana poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä. Paikallisiin tai alueellisiin ankkureihin voidaan nimetä opetustoimen edustaja. Lisätään edelleen Ankkureiden ja koulujen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä kehittämällä toimintamalleja, joilla kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaan kiusaamiseen ja väkivaltaan puututaan nykyistä varhaisemmin. Vahvistetaan ja selkeytetään tilanteiden hallintaan ja hoitamiseen liittyvän moniviranomaistoiminnan johtamista. (ministerit Ohisalo, Kiuru, Saramo, Henriksson)
- Toimenpide 10, ennalta ehkäistään jengiytymistä edistämällä lasten ja nuorten myönteistä ryhmäytymistä
- Suomessa on nähtävissä merkkejä kehityksestä, joka voi johtaa nuorisojengien muodostumiseen. Lasten ja nuorten ryhmäytymistä tapahtuu kouluissa ja oppilaitoksissa, ja se jatkuu vapaa-ajalla. Suurin osa ryhmäytymisestä on myönteistä nuorten välistä sosiaalista kanssakäymistä. Tukemalla ja edistämällä myönteistä ryhmäytymistä kouluissa ja oppilaitoksissa ja puuttumalla sellaiseen ryhmäytymiseen, joka lisää nuorten häiriökäyttäytymistä ja muuta ei-toivottua käyttäytymistä, ennalta ehkäistään nuorisojengien syntymistä. Toiminta edellyttää koulujen ja oppilaitosten henkilöstön tiedon lisäämistä jengiytymisestä ja siihen vaikuttavista seikoista. (ministerit Ohisalo, Saramo, Saarikko)
- Toimenpide 11, kiusaamista ja häirintää koskevien säännösten täsmentäminen lukiolaissa ja ammatillista koulutusta koskevassa laissa
- Muutetaan vuoden 2021 aikana lukiolain (782/2018) 40 §:ää sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 80 §:ää siten, että niissä säädettäisiin opettajan tai rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. (ministeri Saramo)
- Toimenpide 12, toisen asteen oppilaitosten yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen
- Oikeus osata -ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelmassa luodaan toimintamalleja vertaisohjauksen ja ryhmäohjauksen tueksi. Lisäksi ohjelmassa kehitetään ja levitetään valtakunnallisesti erilaisiin kuntiin soveltuvia nuorisotyön ja oppilaitosten yhteistyömalleja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Turvallisuuskulttuurin kokonaisvaltainen kehittäminen sisältyy myös ohjelmaan.
- Lukion valmisteilla olevassa laatuohjelmassa tullaan vahvistamaan opiskeluhyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja ryhmään kuulumisen tunnetta sekä opiskelijan saamaa oikea-aikaista ohjausta sekä muuta opinnoissa tarvittavaa tukea.
- Opintokamun jatkokäytön valmistelu - opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisen työkalu toisella asteella. (ministeri Saramo)
- Toimenpide 13, häirintäyhdyshenkilötoiminnan vahvistaminen korkeakouluissa
- Häirinnän ehkäisykeinoja käsitellään osana korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmaa. Korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma valmistuu heinäkuussa 2021.
- Jokaisella korkeakoululla on selkeä toimintamalli ja ohjeisto häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisemiseksi.
- Opiskelijajärjestöillä on keskeinen rooli korkeakoulujen opiskeluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä. Ne ovat aktiivisesti kehittäneet häirintäyhdyshenkilötoimintaa ja usein häirintäyhdyshenkilöinä toimivat opiskelijat tai opiskelija- tai ylioppilaskuntien työntekijät.
- Korkeakoulujen häirintäyhdyshenkilötoimintaa vahvistetaan yhdessä Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK), Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) sekä korkeakoulujen kanssa. (ministeri Saarikko)
- Toimenpide 14, nuorisotyön menetelmien ja toimintamallien jalkauttaminen kouluihin ja oppilaitoksiin
- Kiusaaminen on ryhmäilmiö, joten toimintakulttuurin ja vuorovaikutuksen kehittäminen on keskeistä.
- Nuorisotyön ydinosaaminen on nuorten kohtaaminen. Kiusaamista tapahtuu myös kouluajan ulkopuolella (vapaa-ajalla, harrastuksissa), nuorisotyöntekijä kohtaa nuoria myös koulun ulkopuolella. Tämä mahdollistaa nuoren kohtaamisen matalalla kynnyksellä ja kokonaisvaltaisen tuen.
- Nuorisotyö voi tuoda kouluihin ja oppilaitoksiin menetelmiä, joilla yhdessä nuorten kanssa suunnitellaan ja toteutetaan toimintamalleja ryhmäyttämiseen, kiusaamisen vastaiseen työhön sekä syrjinnän ja yksinäisyyden ehkäisyyn. Valtakunnallinen kehittämistyö on jo alkanut muun muassa nuorisoalan osaamiskeskus Nuoskan toimesta. Nuorisotyön menetelmillä ja toimintamalleilla voi olla tärkeä rooli myös sitouttavan kouluyhteisön toteutuksessa. (ministeri Saarikko)
- Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö