Koronavirus SARS-CoV-2

Päivitetty:  3.7.2023

Tällä sivulla:

Mikä on koronavirus SARS-CoV-2? 

Koronavirukset ovat suuri joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä.  Koronavirus SARS-CoV-2 on yksi näistä viruksista. Se aiheuttaa koronavirustaudin eli COVID-19-taudin. COVID-19 tulee sanoista corona, virus, disease, 2019.
Lisätietoa koronaviruksista 

Miten koronavirus tarttuu ja mikä on sen itämisaika? 

Koronavirus tarttuu pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Se tarttuu myös ilmavälitteisesti hienojakoisten aerosolien muodossa. Kun ihminen esimerkiksi yskii, aivastaa, puhuu, laulaa tai huutaa, syntyy suurempien pisaroiden lisäksi myös hyvin pieniä hiukkasia, aerosoleja. Ne jäävät leijumaan ilmaan ja kulkeutuvat tilassa ilman liikkeiden mukana pitkiäkin matkoja. 

Koronavirus tarttuu myös kosketuksen kautta, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Koronavirus voi tarttua myös pinnoilta, esimerkiksi ovenkahvoista. Virus ei kuitenkaan säily kauaa pinnoilla.

Taudin itämisajaksi on arvioitu 1–14 päivää. Omikronvariantin oireet ilmaantuvat yleensä noin kolme päivää tartunnasta. 

Nykytiedon mukaan koronavirustautiin sairastunut henkilö on tartuttavimmillaan oireisen taudin alussa ja 1–2 päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus laskee jyrkästi ensimmäisten oireisten päivien jälkeen. Myös oireeton voi tartuttaa tautia eteenpäin.

Miten koronavirusta voi ehkäistä?      

Rokote on paras suoja koronavirusta vastaan. Vaikka suoja tartuntaa vastaan on kohtalainen ja lyhytkestoinen, rokote ehkäisee tehokkaasti vakavaa koronatautia.
Rokotteet ja koronavirus

Koronatartuntaa voi ehkäistä samoilla keinoilla kuin kaikkia muitakin hengitystieinfektioita:

  • Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, voit halutessasi käyttää maskia.
  • Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta. 
  • Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
  • Arvioi riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa. 
    Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)
  • Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta

Lue lisää hengitystieinfektioiden ehkäisystä 

Mitkä ovat koronaviruksen oireet?

Koronavirus aiheuttaa yleensä äkillisen hengitystieinfektion. Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta taudista vakavaan tautiin. Oireet voivat myös vaihdella taudin edetessä.

Koronaviruksen oireita voivat olla 

  • päänsärky
  • haju- tai makuaistin häiriöt
  • nuha, nenän tukkoisuus
  • yskä
  • hengenahdistus
  • voimattomuus, väsymys
  • lihaskivut
  • kurkkukipu, kurkun karheus 
  • kuume
  • pahoinvointi, oksentelu
  • ripuli

Millainen on vakava koronatauti

 Vakavassa koronataudissa sairastunut voi saada muun muassa

  • keuhkokuumeen
  • akuutin hengitysvaikeusoireyhtymän (acute respiratory distress syndrome, ARDS).

Sairastuneen tila voi heiketä nopeasti. Tilan heikkeneminen tapahtuu tavallisimmin, kun oireiden alkamisesta on kulunut noin viikko. Vakavimmillaan koronavirustauti voi johtaa kuolemaan.

Monella vakavia oireita saaneella on ollut jokin riskitekijä, kuten korkea ikä tai useat samanaikaiset perussairaudet. 
Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät  

Mitkä ovat koronainfektion seuraukset ja komplikaatiot?

Suuri osa koronaan sairastuneista sairastaa taudin lieväoireisena eikä tarvitse sairaalahoitoa. 

Sairaalahoidon tarve on yleisempää iäkkäillä, erityisesti 70 vuotta täyttäneillä ja potilailla, joilla on perussairauksia. Covid-19-potilaiden riski kuolla lisääntyy iän myötä. Riski lisääntyy myös potilailla, joilla on useita perussairauksia. 

Osa vaikeaan tautiin sairastuneista tarvitsee sairaala- ja tehohoitoa. Hengitysvaikeudesta kärsivät potilaat voivat tällöin tarvita hengityksen tukihoitoa, kuten lisähappea tai jopa hengityskonehoitoa. 

Koronainfektio lisää veren hyytymistaipumusta. Koronaan sairastuneella voi olla suurentunut riski saada verisuonitukos, kuten alaraajan syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa. 

Joillekin potilaille voi kehittyä neurologisia oireita kuten vireystason muutoksia. 

Akuutin koronataudin, kuten muidenkin virusinfektioiden, jälkeen voi esiintyä pitkittyneitä oireita (ns. long covid). 
Pitkittynyt koronatauti eli long covid

Mitä tiedetään lasten koronataudista?

Suurin osa lapsista sairastaa taudin oireettomana tai lievänä. 

Vakavan koronavirustaudin riski on pieni niillä lapsilla ja nuorilla, 

  • jotka ovat terveitä
  • joiden perussairaus, esimerkiksi astma tai sydänsairaus, on hyvässä hoitotasapainossa, tai
  • jotka sairastavat diabetesta ilman merkittäviä lisäsairauksia.

Sairastumisriski ei ole yleensä kohonnut myöskään lapsilla, jotka tarvitsevat puolustuskykyä lamaavaa eli immunosuppressiivista lääkitystä.  Tällaisen lääkityksen lopettaminen omin päin voi olla vaarallista. 

Lasten koronavirusinfektioon voi liittyä jälkitauteja tai -seurauksia, mutta ne ovat harvinaisia. Koronavirusinfektioon on kuvattu liittyvän harvinaisena jälkitautina vakava yleistynyt tulehdusreaktio eli hyperinflammatorinen oireyhtymä, MIS-C, joka muistuttaa Kawasakin tautia.

Koronavirusinfektioon kuten muihinkin virusinfektioihin voi liittyä sydänlihaksen tai sydänpussin tulehdus. Ne ovat kuitenkin nykytiedon mukaan erittäin harvinaisia lapsilla ja nuorilla. 

Lapsilla pitkään jatkunutta oireilua (eli ns.  long covidia) on tutkittu vähemmän kuin aikuisilla. On arvioitu, että oireiden pitkittyminen COVID-19-infektion jälkeen on lapsilla harvinaista, mutta nuoruusiässä se voi olla yleisempää. Vaikean koronavirustaudin jälkeen oireiden pitkittyminen on lapsillakin tavallisempaa.

Miten koronainfektioita hoidetaan?

Useimmiten koronainfektiota voi hoitaa oireenmukaisesti, kuten muitakin äkillisiä hengitystieinfektioita.
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)

Jos saat vakavia oireita, kuten hengenahdistusta tai yleistilasi heikkenee, ota viiveettä yhteyttä terveydenhuoltoon. Yleistilan heikkeneminen tarkoittaa, että et esimerkiksi pysty huolehtimaan riittävästä nesteytyksestä tai heikotuksen vuoksi sinun on vaikea nousta vuoteesta.    

Jos kuulut riskiryhmään, ota muita herkemmin yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriin. 
Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

COVID-19-koronavirusinfektioon on olemassa ja kehitteillä myös lääkehoitoja. Niiden käyttöä voidaan harkita, jos henkilöllä on riski sairastua vakavaan koronavirusinfektioon iän, sairauden tai kehon puolustuskykyä heikentävän lääkityksen vuoksi.  Lääkehoidon aloittamisesta päättää aina lääkäri. Katso oman alueesi ohjeet siitä, kuulutko lääkityksen kohderyhmiin ja miten lääkityksen voi saada.

Milloin koronan jälkeen voi palata töihin, kouluun tai päiväkotiin?

Töihin voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3–5 päivää. Työpaikat voivat antaa omia ohjeita.  

Lapsi voi mennä kouluun tai päiväkotiin, kun oireet ovat selvästi vähentyneet, kuume on poissa ja lapsen yleisvointi sellainen, että hän jaksaa osallistua opetukseen tai varhaiskasvatukseen. 

Virusinfektioissa tartuttavuus vähenee nopeasti oireiden alkamisen jälkeen, vaikka nuha tai yskä jatkuisi pidempään.  

Mitä teen, jos olen altistunut koronalle?

Voit jatkaa normaalia arkea ja toimia samoin kuin toimisit, jos olisit altistunut jollekin muulle hengitystieinfektiolle, kuten influenssalle.  

Voit mennä esimerkiksi töihin, kouluun, päiväkotiin ja harrastuksiin, vaikka perheessä olisi koronatartunta.  

Jos saat oireita, jää kotiin, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet.

Miten koronavirus todetaan?

Koronaviruksen aiheuttama tartunta todetaan terveydenhuollossa PCR-testillä tai antigeenitestillä. Erikoistuneissa viruslaboratorioissa koronaviruksia voidaan myös viljellä.
Koronaviruksen COVID-19 laboratoriotutkimukset – ohjeita laboratorioille

Koronatestejä tehdään terveydenhuollossa, jos henkilöllä on koronavirukseen liittyviä oireita ja lisäksi jos

  • terveydenhuollon ammattilainen on suositellut testiä tai
  • työskentelet sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakas- ja potilastyössä tai
  • työskentelet missä tahansa tehtävässä ympärivuorokautisessa hoiva- tai vammaispalveluissa tai 
  • kuulut vakavan koronavirustaudin riskiryhmään tai
    Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät
  • olet raskaana.

Voit tehdä oireiden arvioinnin Omaolo-palvelussa.    
Omaolo.fi

Koronaviruksen kotitestit

Voit halutessasi tehdä kotitestin.  Kotitestejä on kahdenlaisia: antigeenitesti ja vasta-ainetesti. 
Lue lisää kotitesteistä

Miten paljon koronavirusta esiintyy?

THL seuraa koronaviruksen esiintyvyyttä ja päivittää tuoreet tiedot verkkosivuilleen.
Tilannekatsaus koronaviruksesta COVID-19

Mitä tiedetään koronaviruksen varianteista?

Koronaviruksen variantit ovat muuntuneita koronaviruksia. Viruksille on tyypillistä, että ne muuntuvat koko ajan. Virusvariantit saattavat poiketa ominaisuuksiltaan aiemmin tavatuista viruskannoista. 
Lue lisää koronaviruksen varianteista

Katso myös

 

 

Tartuntatautilain 7 §:n mukaan THL toimii tartuntatautien torjunnan kansallisena asiantuntijalaitoksena ja antaa väestölle ohjeita tartunnan välttämiseksi ja taudin leviämisen ehkäisemiseksi. THL:n antamat ohjeet ovat suosituksia eikä niiden noudattamiseen ole juridista velvollisuutta.

Päivitetty: