Arkkipiispa Tapio Luoma ei tyrmää ajatusta niin sanotun jumalanpilkkalain kumoamisesta.

– Ymmärrän hyvin niitä näkökohtia, joiden mukaan se pitäisi poistaa, hän sanoo.

Rikoslain pykälää uskonrauhan rikkomisesta pidetään ongelmallisena sananvapauden näkökulmasta. Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa jumalanpilkka on edelleen lailla kiellettyä.

Asia on ajankohtainen, sillä rikoslain uskonrauhaa koskevan pykälän tulkitaan tarkoittavan muun ohella kieltoa polttaa muslimien pyhä kirja Koraani julkisesti.

Arkkipiispa Tapio Luoma katsoo, että yhteiskunnassa tarvitaan ymmärrystä uskontoa kohtaan. IL-TV

Vaikka jumalanpilkkapykälä poistettaisiinkin, pitäisi Luoman mukaan laissa silti olla keinot varmistaa, että toisten ihmisten pyhinä pitämiä asioita kunnioitetaan.

Tämä on hänen mukaansa tarpeen yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi.

– Voisi kuvitella, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan voisi tällaisen tarkoituksen täyttää, mutta lainsäädännöstä riippumatta näkisin, että siihen tulee jatkuvasti pyrkiä, että toisen ihmisen pyhää ei tarkoituksellisesti loukata.

Hän perustelee esittämäänsä tarvetta suojata pyhiä asioita naapurimaan esimerkillä.

– On tärkeää taata toiselle ihmiselle pyhän kunnioittaminen, koska on nähty, mitä seuraukset voivat olla, kuten Ruotsin koraaninpolttotapauskin osoittaa.

Mielenosoittajat tuikkasivat Koraanin polttaneen äärioikeistolaisen Rasmus Paludanin kuvan tuleen Ruotsin suurlähetystön edustalla Lontoossa. AOP

Tarkoitushakuisesti loukaten

Ruotsissa jumalanpilkkaa tai Koraanin polttamista kieltävää lakia ei ole. Näin ollen äärioikeistolaispoliitikko Rasmus Paludan saattoi polttaa Koraanin mielenilmauksen yhteydessä Tukholmassa tammikuussa.

Useissa muslimimaissa osoitettiin mieltä polttotempauksen johdosta.

Myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vitkuttava Turkki hirmustui tempauksesta. Maan presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti, ettei maa voi hyväksyä Ruotsin Nato-jäsenyyttä, ellei Koraanin polttamista kielletä.

On esitetty arvioita, että Tukholman tempauksella saattoi olla yhteys Venäjään, jolla on intressi estää tai vaikeuttaa Suomen ja Ruotsin pääsyä Nato-jäseniksi.

Uskonnon loukkaamisella voi olla siis jopa kansainväliseen politiikkaan ja geopolitiikkaan vaikuttavia ulottuvuuksia.

Tapio Luoma pitää mahdollisena, että Suomessakin voitaisiin nähdä vastaavia provokaatioita.

– Uskonto on kaikkiaan sellainen voima, jota monet varmasti haluaisivat käyttää hyväksi välineenä omien tarkoitusperiensä saavuttamiseksi, Luoma muotoilee.

Politiikan väline

Suomessa uskonto ja sen loukkaaminen ovat olleet esillä myös kotoisissa aiheissa.

Erityisesti kansallismielisinä esiintyvät tahot ovat pyrkineet monin tavoin luomaan asetelmaa, jossa vastakkain ovat länsimainen ja islamilainen kulttuuri. Monissa yhteyksissä islam on esitetty uhkana, jolla on perusteltu maahanmuuttopoliittisia vaatimuksia.

Toisaalta poliitikot perustelevat kristinuskolla ja Raamatullakin ajamiaan poliittisia asioita. Viime aikoina esimerkiksi translaista käydyssä keskustelussa on ollut havaittavissa uskonnollisuudesta kumpuavia puheenvuoroja.

Arkkipiispa Tapio Luoma sanoo, että uskonnon ja politiikan suhde on hyvin monimutkainen.

– Uskonto vaikuttaa väistämättä politiikkaan vaikkapa yksittäisten politiikan tekijöiden henkilökohtaisten vakaumusten kautta. Siinä mielessä uskonnon ja politiikan jyrkkä erottaminen on minusta jopa mahdotonta.

Luoma katsoo, että politiikan ja uskonnon yhdistämisessä tulisi silti olla tarkkana.

– On tilanteita, joissa uskonto otetaan oman poliittisen agendan eteenpäin viemisen välineeksi. Silloin astutaan jo hieman arveluttaville poluille, ja seuraukset voivat olla arvaamattomia.

Rauha uskoa

Suomalainen yhteiskunta on merkittävän maallistunut, eikä kirkon yhteiskunnallinen asema ole sama kuin mitä se oli joskus historiassa.

Tapio Luoma näkisi mielellään politiikassa asioita edistettävän muilla kuin uskonnollisilla argumenteilla.

Hänen mukaansa yhteiskunnassa tarvitaan silti edelleen kykyä ymmärtää uskontoa.

– Uskonto on parhaimmillaan syvästi ihmisten elämää tyydyttävä asia ja se antaa voimaa, toivoa ja kantaa eteenpäin elämän vaikeuksissa. Tätä puolta uskonnosta yhteiskunnan tulisi minusta arvostaa.

Suomessa vietetään tänä vuonna uskonnonvapauden 100-vuotisjuhlavuotta. Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan uskonnonvapaus elää ja voi hyvin Suomessa.

– Mielestäni Suomessa on tässä suhteessa hyvät olot. Minun havaintojeni mukaan Suomessa ihmisillä on rauha uskoa.